Wilson

Lauman uusin vahvistus Wilson saapui kotiin pari päivää sitten. Wilson on Nelsonin pikkuvelipuoli ja muistuttaa kovasti veljeään monella tapaa. Ihana tapaus!


Maya aloitti juoksunsa viikko sitten ja lähti eilen hoitoon ja tilalle tuli Pablo. Wilson taitaa jo odotella Maikkia takaisin. Nelson ja Pablo ovat kiinnostuneita uudesta tulokkaasta, mutta Pablo ei vielä ole alentunut sen kanssa leikkimään ja Nelsonkin vasta vähän. Maikilla ja Williksellä taas löytyi yhteinen sävel saman tien.

ensimmäinen päivä kotona

Maya ja Wilson vauhdissa

isoveli ja pikkuveli

Tänään muuttui sääkin hieman jouluisemmaksi...

Messari 2011

Nelson pyörähti Messarissa molempina päivinä. Lauantaina Helsinki Winner Showssa kiinnostusta oli vielä ihan kiitettävästi. Sunnuntain Voittajassa alkoi jo patsastelu väsyttää ja enemmän kiinnosti tytöt sekä toisaalla hallissa ollut agilitynäytös. Kotiin ei kuitenkaan tultu tyhjin käsin...


Helsinki Winner 2011, tuomari Sean Delmar, Irlanti
Nice, sharp, well placed ears. Good expression from the eyes. Well developed forechest. Good front. Good body shape. Level topline. Correct tailset. Nice active mover. Excellent type.
ERI, SA, VAL1, PU1, VSP, HeW-11


Voittaja 2011, tuomari Paavo Mattila
Kaunis, sopusuhtainen uros. Hyvät mittasuhteet. Hyvä pää, hieman voimakkaat posket. Kaunis kaula. Erinomainen runko ja raajat. Hyvä ylälinja. Erittäin hyvä karva. Hyvin kannettu häntä. Takaliike voisi olla hieman joustavampi. Hyvät värimerkit. Miellyttävä luonne
ERI, SA, VAL1, PU2


Viikonlopun isoimman potin vei Nelsonin kaunis tytär Unna (Marmalade´s Joy of Life), joka oli molempina päivinä ROP. Vielä junnuluokassa kisaava Unna sai siis molempina päivinä sekä junnuvoittajan että voittajan tittelit. Pojasta polvi paranee!

Unna ja Nelson sekä lauantain tuomari Sean Delmar

Hyllyjä, hyllyjä

Kahdet kisat Nelsonin kanssa takana - reilu viikko sitten Liedossa kaksi starttia ja eilen kaksi Kirkkonummella. Kaikki agilityratoja, kun hyppyradalta se nolla jo saatiin ja kaikilta radoilta hyllyt. Kaaduttiin kovin samanlaisiin virheisiin. Kaikilla neljällä radalla oli A:n alla putki ja putken suu lähellä A:n ylösmenoa ja ne osoittautui yllättävän vaikeiksi kohdiksi. Tällaisia radanpätkiä on ehdottomasti treenattava siis lisää. Muuten ei mitään isoja ongelmia. Kontaktien treeniä pitää kyllä vielä jatkaa ja näköjään myös keinulla - Liedossa se teki komean lentokeinun...


Ollaan käyty Lägin treenien ohella Sporttikoirahallilla treenailemassa ja tänään oli myös viimeinen kerta Vappu Alatalon perushyppykurssia. Saatiin paljon kotiläksyjä, mutta saatesanoilla, että "tuon malliseksi koiraksi se osaa käyttää kroppaansa älyttömän hyvin".


Liedon startit:

Kirkkonummen startit:

Pääsin myös viime viikolla ihastelemaan Nelsonin ja Myntin pentuja, jotka silloin olivat päivää vaille kolmeviikkoisia. Ihania lapsukaisia.

Bovenop N-pennut

Hypyt kunnossa, kontaktit ei

Kesän hyppyongelmat näyttäisivät ainakin nyt olevan takanapäin - vanhat tutut kontaktiongelmat tosin onneksi tulivat takaisin. Olisihan se tylsää, jos ei olisi mitään treenattavaa...


Oman seuran kisoissa 17.9. oli vain yksi ykkösten rata ja osallistujiakin vain kolme. Seppo Savikon rata oli ihan mukava ja suurimmaksi osaksi tehtiinkin ihan hyvää rataa. Kontaktivirhe kuitenkin keinulta sekä kielto kepeiltä ohjaajan ihmeellisten ohjauskuvioiden seurauksena sekä yksi rima alas. Tällä suorituksella oltiin kuitenkin toisia. :)


Tänään käytiin HAU:n kisoissa Purinalla juoksemassa kaksi rataa, tuomarina Esa Muotka. Ensimmäinen rata oli hypäri. Pientä haparointia yhdellä putkella, kun oletin hieman parempaa irtoamista, mutta siitä ei kieltoa ja aikakin riitti hienosti eli radalta LUVA (7,26s. alle ihanneajan). Toinen rata oli agilityrata ja silläkin oikein sujuvaa rataa - ainoastaan puomin alasmenokontaktilta vitonen. Aika kuitenkin alle 11,84 ihanneajan. Olen oikein tyytyväinen sekä aikoihin että siihen, että yksikään rima ei tippunut.


-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Nelsonin muista suorituksista ja niiden seurauksista lisää täällä.

Erkkari 2011

Heelereiden erikoisnäyttely, Heinola 18.9.2011, tuomari Ginette Simpson, Iso-Britannia


Pablo: ERI, SA, AVO3

Good ear placement. Good flat scull. Good mouth and strong muzzle. Good reach of neck. Well placed shoulders. Nice deep chest. A little straight upper arm. Nice tight feet and good pastern. Good lenght of rib and loin. Level topline with good tail set. Good rear angulation. Moved well once settled.

Nelson: ERI, SA, VAL2, PU2
Nice masculine head. Nice flat scull. Good ear placement. Dark almond eyes. Good lenght of muzzle ? reach of neck. Nice deep chest. Tight feet and strong pasterns. Well placed shoulders. Good level topline and tail set. Good rear angulation. Excellent overall balance. Good, free and easy movement.

Maya: JUN EH
Good head. Well placed ears. Nice dark eyes. Good lenght of muzzle and mouth. Good reach of neck. Well placed shoulders, Good deep chest. A little upright in upper arm. Good lenght rib. Slightly long in loin. Slight rise in topline. Good rear angulation and tail set. Moves well.

kuvat: Eeva Teräväinen ja Nelli Numminen

Kohti syksyä

Yleisön pyynnöstä hieman päivitystä tänne. :) Joulun jälkeen onkin tapahtunut paljon - suurin osa tosin Nelsonille... Agissa aloitettiin sen kanssa kisaura toukokuussa. Hiiden Haukkujen kisat oli ensimmäisenä vuorossa ja ne meni ihan kivasti ohjaajan jännityksestä huolimatta - tosin kolme starttia oli liikaa yhdelle päivällä. Seuraavana päivänä startattiin kahdesti Kirkkonummella ja sieltä saatiinkin agiradalta nolla. Kevään ja kesän aikana Nelson alkoi tiputtelemaan rimoja oikein urakalla ja nyt ollaankin pidetty kisaamisesta taukoa ja ihmetelty, että mistä ongelma johtuu.


Muutama viikko sitten käytiin fyssarilla tarkistamassa, että mitään isompia jumeja ei ole. Takapäätä se voisi käytää tehokkaammin ja sitä sitten nyt treenaillaankin eri tavoin. Viikko sitten aloitettiin myös Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulussa. Siellä kävi selväksi, että tekniikassa on parannettavaa, mutta ihan yhtä paljon on ongelmaa pääkopassakin. Nelsonia ei tunnu yhtään haittaavan, että rimat lentelee ja se ei kunnolla keskity hyppäämiseen. Kisataukoa jatketaan nyt vielä ainakin hetki. Samalla otettiin rinnalle uusi laji - toko. Ensimmäinen treenikerta oli eilen ja aloiteltiin harjoittelemalla lähinnä perusasentoa. Vielä ainakin tuntuu siltä, että sekin voisi olla meidän laji...


Näyttelyrintamalla ei ole pidetty taukoa - päinvastoin. Maaliskuussa suunnattiin Eevan sekä äiti-Jennin ja poika-Nelsonin kanssa once in a lifetime -matkalle Cruftsiin. Lento Amsterdamiin, Hollannista lautalla Englantiin ja loppumatka vuokra-autolla Birminghamiin ja samalla tavalla kotiinpäin. Koko reissu taisi kestää viisi päivää, huh! Kotiin ei tarvinnut lähteä tyhjin käsin. Nelson sijoittui Limit-luokan toiseksi, mikä taitaa olla toistaiseksi paras ulkomaisen heelerin sijoitus Cruftsissa. Jenni ei sijoittunut kovatasoisessa avoimessa luokassa, mutta kolmas Suomesta Cruftsiin matkannut heeleri Myntti (Bovenop Clara Heeler) oli luokan kolmas. Nelsonin ja Myntin kesäseikkailuista ja niiden tuloksista lisää täällä.

Myntti ja Nelson Cruftsissa

Kuvia Crufts-reissusta täällä.


Nelsonille tuli maaginen kahden vuoden ikä täyteen kesäkuussa ja avo-luokasta vaadittava serti saatiin heinäkuussa Tuusulan näyttelystä. Näin siis Nelsonista tuli heinäkuussa Suomen muotovalio. 

Viime viikolla suunnattiin taas ulkomaille, tällä kertaa Ruotsin yhdistyksen erikoisnäyttelyyn Uppsalaan. Näyttelyssä heelerit tuomaroi Enid Lord Englannista. Sieltä tultiinkin kotiin oikein kunnon yllätyksen kera. Nelson valittiin 96 heelerin keskuudesta koko näyttelyn parhaaksi ja samalla se sai sertin ja valioitui myös Ruotsissa. Enid on aikoinaan vuonna 2008 valinnut Jenni-äidin Suomen erkkarin voittajaksi, joten tuomarilla piti sama linja edelleen. 

vasemmalla Nelson ja iloinen omistajansa, keskellä tuomari Enid Lord
 ja oikealla VSP Moonglade´s Sing Along omistajineen

Lisää kuvia Ruotsista täällä.


Nelsonin pääkoppa tuli myös testattua kesällä. MH-luonnekuvauksessa se kävi kesäkuussa. Tulokset täällä. Luonnetestissä se oli heinäkuussa ja läpäisi sen 90 pisteellä.


Maya aloitti myös virallisen näyttelyuransa kesällä. Käytiin sen kanssa kahdessa ryhmänäyttelyssä heinä-elokuun vaihteessa. Molemmista tuloksena EH eli erittäin hyvä. Maikki esiintyi kovin reippaana ja sai hyvää kokemusta tulevia näyttelyjä varten. Maikki teki toiset juoksunsa toukokuussa ja joutui harmillisesti jäämään pois heeler-leiriltä, missä oltiin sitten Nelsonin ja Pablon kanssa. Leirillä pojat pääsi tutustumaan mm. mejään. Leirinäyttelyn tuomitsi Nina Janger, joka valitsi Nelsonin näyttelyn parhaaksi. Jenni-äidin kaksi vuotta hallussaan pitämä kiertopalkinto matkasi siis meidän mukana Lohjalle. Kuvia leiriltä täällä.

Maikki pöydällä Porvoon ryhmiksessä

Pablon ja Nelsonin jouluaaton futismatsi