korvat pystyssä

Wilson

2011-12-17T21:37:00.001+02:00

Lauman uusin vahvistus Wilson saapui kotiin pari päivää sitten. Wilson on Nelsonin pikkuvelipuoli ja muistuttaa kovasti veljeään monella tapaa. Ihana tapaus!

Maya aloitti juoksunsa viikko sitten ja lähti eilen hoitoon ja tilalle tuli Pablo. Wilson taitaa jo odotella Maikkia takaisin. Nelson ja Pablo ovat kiinnostuneita uudesta tulokkaasta, mutta Pablo ei vielä ole alentunut sen kanssa leikkimään ja Nelsonkin vasta vähän. Maikilla ja Williksellä taas löytyi yhteinen sävel saman tien.

ensimmäinen päivä kotona

Maya ja Wilson vauhdissa

isoveli ja pikkuveli

Tänään muuttui sääkin hieman jouluisemmaksi...

Messari 2011

2011-12-12T20:39:00.000+02:00

Nelson pyörähti Messarissa molempina päivinä. Lauantaina Helsinki Winner Showssa kiinnostusta oli vielä ihan kiitettävästi. Sunnuntain Voittajassa alkoi jo patsastelu väsyttää ja enemmän kiinnosti tytöt sekä toisaalla hallissa ollut agilitynäytös. Kotiin ei kuitenkaan tultu tyhjin käsin...

Helsinki Winner 2011, tuomari Sean Delmar, Irlanti
Nice, sharp, well placed ears. Good expression from the eyes. Well developed forechest. Good front. Good body shape. Level topline. Correct tailset. Nice active mover. Excellent type.
ERI, SA, VAL1, PU1, VSP, HeW-11

Voittaja 2011, tuomari Paavo Mattila
Kaunis, sopusuhtainen uros. Hyvät mittasuhteet. Hyvä pää, hieman voimakkaat posket. Kaunis kaula. Erinomainen runko ja raajat. Hyvä ylälinja. Erittäin hyvä karva. Hyvin kannettu häntä. Takaliike voisi olla hieman joustavampi. Hyvät värimerkit. Miellyttävä luonne
ERI, SA, VAL1, PU2

Viikonlopun isoimman potin vei Nelsonin kaunis tytär Unna (Marmalade´s Joy of Life), joka oli molempina päivinä ROP. Vielä junnuluokassa kisaava Unna sai siis molempina päivinä sekä junnuvoittajan että voittajan tittelit. Pojasta polvi paranee!

Unna ja Nelson sekä lauantain tuomari Sean Delmar

Hyllyjä, hyllyjä

2011-10-24T11:15:00.001+03:00

Kahdet kisat Nelsonin kanssa takana - reilu viikko sitten Liedossa kaksi starttia ja eilen kaksi Kirkkonummella. Kaikki agilityratoja, kun hyppyradalta se nolla jo saatiin ja kaikilta radoilta hyllyt. Kaaduttiin kovin samanlaisiin virheisiin. Kaikilla neljällä radalla oli A:n alla putki ja putken suu lähellä A:n ylösmenoa ja ne osoittautui yllättävän vaikeiksi kohdiksi. Tällaisia radanpätkiä on ehdottomasti treenattava siis lisää. Muuten ei mitään isoja ongelmia. Kontaktien treeniä pitää kyllä vielä jatkaa ja näköjään myös keinulla - Liedossa se teki komean lentokeinun...

Ollaan käyty Lägin treenien ohella Sporttikoirahallilla treenailemassa ja tänään oli myös viimeinen kerta Vappu Alatalon perushyppykurssia. Saatiin paljon kotiläksyjä, mutta saatesanoilla, että "tuon malliseksi koiraksi se osaa käyttää kroppaansa älyttömän hyvin".

Liedon startit:

Kirkkonummen startit:

Pääsin myös viime viikolla ihastelemaan Nelsonin ja Myntin pentuja, jotka silloin olivat päivää vaille kolmeviikkoisia. Ihania lapsukaisia.

Bovenop N-pennut

Hypyt kunnossa, kontaktit ei

2011-09-24T22:14:00.000+03:00

Kesän hyppyongelmat näyttäisivät ainakin nyt olevan takanapäin - vanhat tutut kontaktiongelmat tosin onneksi tulivat takaisin. Olisihan se tylsää, jos ei olisi mitään treenattavaa...

Oman seuran kisoissa 17.9. oli vain yksi ykkösten rata ja osallistujiakin vain kolme. Seppo Savikon rata oli ihan mukava ja suurimmaksi osaksi tehtiinkin ihan hyvää rataa. Kontaktivirhe kuitenkin keinulta sekä kielto kepeiltä ohjaajan ihmeellisten ohjauskuvioiden seurauksena sekä yksi rima alas. Tällä suorituksella oltiin kuitenkin toisia. :)

Tänään käytiin HAU:n kisoissa Purinalla juoksemassa kaksi rataa, tuomarina Esa Muotka. Ensimmäinen rata oli hypäri. Pientä haparointia yhdellä putkella, kun oletin hieman parempaa irtoamista, mutta siitä ei kieltoa ja aikakin riitti hienosti eli radalta LUVA (7,26s. alle ihanneajan). Toinen rata oli agilityrata ja silläkin oikein sujuvaa rataa - ainoastaan puomin alasmenokontaktilta vitonen. Aika kuitenkin alle 11,84 ihanneajan. Olen oikein tyytyväinen sekä aikoihin että siihen, että yksikään rima ei tippunut.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Nelsonin muista suorituksista ja niiden seurauksista lisää täällä.

Erkkari 2011

2011-09-24T21:57:00.000+03:00

Heelereiden erikoisnäyttely, Heinola 18.9.2011, tuomari Ginette Simpson, Iso-Britannia

Pablo: ERI, SA, AVO3

Good ear placement. Good flat scull. Good mouth and strong muzzle. Good reach of neck. Well placed shoulders. Nice deep chest. A little straight upper arm. Nice tight feet and good pastern. Good lenght of rib and loin. Level topline with good tail set. Good rear angulation. Moved well once settled.

Nelson: ERI, SA, VAL2, PU2
Nice masculine head. Nice flat scull. Good ear placement. Dark almond eyes. Good lenght of muzzle ? reach of neck. Nice deep chest. Tight feet and strong pasterns. Well placed shoulders. Good level topline and tail set. Good rear angulation. Excellent overall balance. Good, free and easy movement.

Maya: JUN EH
Good head. Well placed ears. Nice dark eyes. Good lenght of muzzle and mouth. Good reach of neck. Well placed shoulders, Good deep chest. A little upright in upper arm. Good lenght rib. Slightly long in loin. Slight rise in topline. Good rear angulation and tail set. Moves well.

kuvat: Eeva Teräväinen ja Nelli Numminen

Kohti syksyä

2011-08-31T23:06:00.002+03:00

Yleisön pyynnöstä hieman päivitystä tänne. :) Joulun jälkeen onkin tapahtunut paljon - suurin osa tosin Nelsonille... Agissa aloitettiin sen kanssa kisaura toukokuussa. Hiiden Haukkujen kisat oli ensimmäisenä vuorossa ja ne meni ihan kivasti ohjaajan jännityksestä huolimatta - tosin kolme starttia oli liikaa yhdelle päivällä. Seuraavana päivänä startattiin kahdesti Kirkkonummella ja sieltä saatiinkin agiradalta nolla. Kevään ja kesän aikana Nelson alkoi tiputtelemaan rimoja oikein urakalla ja nyt ollaankin pidetty kisaamisesta taukoa ja ihmetelty, että mistä ongelma johtuu.

Muutama viikko sitten käytiin fyssarilla tarkistamassa, että mitään isompia jumeja ei ole. Takapäätä se voisi käytää tehokkaammin ja sitä sitten nyt treenaillaankin eri tavoin. Viikko sitten aloitettiin myös Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulussa. Siellä kävi selväksi, että tekniikassa on parannettavaa, mutta ihan yhtä paljon on ongelmaa pääkopassakin. Nelsonia ei tunnu yhtään haittaavan, että rimat lentelee ja se ei kunnolla keskity hyppäämiseen. Kisataukoa jatketaan nyt vielä ainakin hetki. Samalla otettiin rinnalle uusi laji - toko. Ensimmäinen treenikerta oli eilen ja aloiteltiin harjoittelemalla lähinnä perusasentoa. Vielä ainakin tuntuu siltä, että sekin voisi olla meidän laji...

Näyttelyrintamalla ei ole pidetty taukoa - päinvastoin. Maaliskuussa suunnattiin Eevan sekä äiti-Jennin ja poika-Nelsonin kanssa once in a lifetime -matkalle Cruftsiin. Lento Amsterdamiin, Hollannista lautalla Englantiin ja loppumatka vuokra-autolla Birminghamiin ja samalla tavalla kotiinpäin. Koko reissu taisi kestää viisi päivää, huh! Kotiin ei tarvinnut lähteä tyhjin käsin. Nelson sijoittui Limit-luokan toiseksi, mikä taitaa olla toistaiseksi paras ulkomaisen heelerin sijoitus Cruftsissa. Jenni ei sijoittunut kovatasoisessa avoimessa luokassa, mutta kolmas Suomesta Cruftsiin matkannut heeleri Myntti (Bovenop Clara Heeler) oli luokan kolmas. Nelsonin ja Myntin kesäseikkailuista ja niiden tuloksista lisää täällä.

Myntti ja Nelson Cruftsissa

Kuvia Crufts-reissusta täällä.

Nelsonille tuli maaginen kahden vuoden ikä täyteen kesäkuussa ja avo-luokasta vaadittava serti saatiin heinäkuussa Tuusulan näyttelystä. Näin siis Nelsonista tuli heinäkuussa Suomen muotovalio.

Viime viikolla suunnattiin taas ulkomaille, tällä kertaa Ruotsin yhdistyksen erikoisnäyttelyyn Uppsalaan. Näyttelyssä heelerit tuomaroi Enid Lord Englannista. Sieltä tultiinkin kotiin oikein kunnon yllätyksen kera. Nelson valittiin 96 heelerin keskuudesta koko näyttelyn parhaaksi ja samalla se sai sertin ja valioitui myös Ruotsissa. Enid on aikoinaan vuonna 2008 valinnut Jenni-äidin Suomen erkkarin voittajaksi, joten tuomarilla piti sama linja edelleen.

vasemmalla Nelson ja iloinen omistajansa, keskellä tuomari Enid Lord
ja oikealla VSP Moonglade´s Sing Along omistajineen

Lisää kuvia Ruotsista täällä.

Nelsonin pääkoppa tuli myös testattua kesällä. MH-luonnekuvauksessa se kävi kesäkuussa. Tulokset täällä. Luonnetestissä se oli heinäkuussa ja läpäisi sen 90 pisteellä.

Maya aloitti myös virallisen näyttelyuransa kesällä. Käytiin sen kanssa kahdessa ryhmänäyttelyssä heinä-elokuun vaihteessa. Molemmista tuloksena EH eli erittäin hyvä. Maikki esiintyi kovin reippaana ja sai hyvää kokemusta tulevia näyttelyjä varten. Maikki teki toiset juoksunsa toukokuussa ja joutui harmillisesti jäämään pois heeler-leiriltä, missä oltiin sitten Nelsonin ja Pablon kanssa. Leirillä pojat pääsi tutustumaan mm. mejään. Leirinäyttelyn tuomitsi Nina Janger, joka valitsi Nelsonin näyttelyn parhaaksi. Jenni-äidin kaksi vuotta hallussaan pitämä kiertopalkinto matkasi siis meidän mukana Lohjalle. Kuvia leiriltä täällä.

Maikki pöydällä Porvoon ryhmiksessä

Pablon ja Nelsonin jouluaaton futismatsi

2011-01-02T21:15:00.000+02:00

Iloista joulua!

2010-12-22T12:58:00.000+02:00

Helsinki Winner ja Voittaja 2010

2010-12-14T21:29:00.000+02:00

Viime viikonloppu meni aamusta iltaan Messarissa. Lauantaina oli ensin Helsinki Winner 2010 ja tuomarina heelereillä oli Joyce O`Connor, Irlannista. Tuomarilla oli aika tiukka linja ja useampi valioluokan uroskin sai EH:n. Nelson pyörähti ainoana uroksena nuorten luokassa ja pokkasi sieltä (uransa ensimmäisen) EH:n. Jatkosijoituksia ei siis enää tullut.

Nelsonin viime kesän heila ja pentujen äiti Ruusa (Rantalaukan Harmonia) oli paras narttu ja sai tittelin Helsinki Winner 2010. ROP-koira oli Ruotsista kisaamaan tullut Axa´s One Ring To Slay Them All.

Sunnuntaina aloitettiin taas puhtaalta pöydältä. Tuomarina Voittaja 2010 -näyttelyssä heelereillä oli Jörgen Hindse Tanskasta. Nyt saimme nuorten luokkaan seuraa kahdesta muusta pojasta.

Nuorten luokasta tuli voitto ja paras uros -kehässä kisattiinkin sitten kovassa seurassa valioluokan urosten kanssa. Mutta niinhän siinä kävi, että siitäkin seurasta Nelson nostettiin ykköseksi. Se sai siis sertin ja tittelin Voittaja 2010.

Paras narttu -kehä sujui myös meidän kannalta hienosti, kun edellisen päivän ensimmäinen ja toinen vaihtoivat paikkojaan ja Nelsonin äiti Jenni (Mc Heel´s J-Lo) voitti sen kilvan.

ROP-kehässä siis kisasivat äiti ja poika ja samalla taisivat tehdä heeler-historiaa. Äiti voitti ihan oikeutetusti sen kisan ja molemmille siis Voittaja-tittelit.


äiti ja poika ROP-kehässä

Voittaja 2010 Myheels Tuxedo, keskellä tuomari Jörgen Hindse, Voittaja 2010 Mc Heel´s J-Lo

Kehän jälkeen suunnattiinkin sitten skumpalle Messukeskuksen kahvilaan. Odottelimme vielä paikan päällä parisen tuntia Jennin pääsyä ROP-kuvaukseen. Aikaa kulutettiin shoppaillen ja ryhmäkehiä seuraten.

Nelson sai voittonsa ansiosta kasan Hurtan ja Mustin&Mirrin lahjakortteja ja osa niistä käytiin lunastamassa heti maanantaina. Minun piti ensin vain mennä sovittamaan Nelsonille Back On Track -takkia, mutta niinhän siinä kävi, että se lähti mukaan. Onneksi lahjakortit kivasti alensivat hintaa. Ja eiköhän poju ole sen ansainnut... Seuraavat agitreenit taitavat olla kyllä vasta ensi vuoden puolella...

Myheels-pikkujoulut

2010-12-14T20:50:00.000+02:00

Itsenäisyyspäivänä suuntasimme Piiskun ja kumppaneiden luo Vihtiin viettämään Myheels-pikkujouluja. Maya aloitti ensimmäiset juoksunsa joulukuun alussa ja onkin siitä syystä viettänyt lähes koko joulukuun Eevan luona Jenni ja Hanna seuranaan. Maya ja Martti, jonka emäntä oli sairaana, olivat joukosta poissa. Nelsonin lisäksi paikalla oli lauma ihania naisia: Jenni, Hanna, Siiri, Piisku ja Tiku.

Teimme jokaiselle koiralle metsässä lyhyet hakutreenit ja sen jälkeen teimme urheasti pitkän lenkin lumihangessa tarpoen. Lenkin jälkeen paistettiin makkaraa ja herkuteltiin.


Siiri

Hanna kantoi osan metsän lumista mukanaan

Marraskuun muistelua

2010-12-14T20:42:00.000+02:00

Pablo pääsi marraskuussa kerran kisaamaan. Siuntion Koirakerhon Showlinkin hallissa pidetyistä kisoista haettiin pari hyllyä. Hyllyjen lisäksi sieltä lähti mukaan myös koko kolmikolle hienot villamanttelit. Ne onkin nyt talvella olleet kovassa käytössä treeneissä ja autoillessa.

Mayan kanssa olimme kuun lopulla Messukeskuksessa pentunäyttelyssä ja sieltä irtosi kunniapalkinto ja toinen sija. Tuomarina oli Irina Poletaeva. Maikki esiintyi reippaana eikä Messukeskuksessa samaan aikaan pidettyjen Lemmikkimessujen hälinä häirinnyt neitiä yhtään.

Hakua, näyttelyä ja agiliitoa

2010-11-13T18:55:00.001+02:00

Edellisen päivityksen jälkeen on taas puuhailtu kaikenlaista. Lokakuun lopulla meillä oli Myheels-kennelin harrastuspäivä ja kävimme Siuntiossa tutustumassa henkilöhaun saloihin. Päivä oli oikein mielenkiintoinen. Sekä Nelson että Maya pääsivät metsässä testaamaan lajia. Maya lähti selvästi paremmin ja itsenäisemmin minun luota etsimään piilossa olevia ihmisiä. Nelsonilla kesti hieman kauemmin päästä jutusta kiinni ja se odotti minulta enemmän opastusta. Kaikki ihmiset tulivat kyllä loppujen lopuksi löydettyä.

Treenien jälkeen käytiin vielä Piiskun kotiväen luona grillaamassa makkaraa. Siellä Maya pääsi riehumaan kavereiden kanssa. Nelson taas keskittyi Piiskun liehittelyyn erittäin huonolla menestyksellä...

Viime viikolla Maya kävi pyörähtämässä Showlinkin hallilla Musti&Mirri Puppy Cupin toisessa osassa. Tälläkin kertaa Maya oli ainoa koira heelerikehässä. Aikataulut pitivät paremmin kuin viimeksi ja koira ja emäntä olivat huomattavasti pirteämpiä kuin viime kerralla. Maya esiintyi reippaasti ja sain KP:n. Ryhmäkehä jätettiin tällä kertaa välistä.

Loka- ja marraskuun viikonloput ovat olleet aika agilitypainoitteisia. Mayan kanssa on käyty Heiluvan Hännän alkeiskurssilla Sporttikoirahallilla. Kurssia on vielä yksi kerta jäljellä. Pojilla taas on sunnuntaisin Lägin treenit.

Mayan treenit on menneet vähän vaihtelevasti. Ne esteet, mitkä se osaa, se tekee ihan mallikkaasti. Leluista se ei juuri ole treenikentällä kiinnostunut ja palkkaaminen ja innostaminen on vähän hankalampaa kuin poikien kanssa. Namit onneksi kelpaavat aina.

Maya

Tämän päivän treenit menivät oikein kivasti - pidin treenihetket erittäin lyhyinä ja se syöksyi lelunkin perään pari kertaa ihan innokkaasti. Treenattiin mm. takaakiertoa, pussia ja tehtiin hyppytekniikkatreenejä. Hyppytekniikka sillä on ainakin vielä tosi hyvä ja pussinkin se teki ihan itsenäisesti.

Poikien treenit on pysyneet tosi vaihtelevina, kun joka kerta on eri vetäjä. Treenien teemoina on ollut mm. niisto, kontaktit ja pakkovalssi.

pojat odottavat pääsyä radalle

Niisto - ihan uutena ohjauskuviona - onnistui molemmilta hyvin ja kyllähän sillä saisi kisoissa hyvin aikaa voitettua. En yleensä vaan ole uskaltanut - enkä kyllä osannutkaan - kisoissa käyttää kovin erikoisia ohjauksia. Treeneissä on helpompaa kun käydään radat kohta kohdalta läpi.

Nelson

Kisatilanteitakin pitäisi jo vähän miettiä ja tehdä ratoja enemmän kisanomaisesti etenkin Nelsonin kanssa. Se on jo muutaman viikon päästä kisaiässä. Sitä ennen Pablo käy vielä yksikseen kisaamassa Siuntion Koirakerhon kisoissa Showlinkin hallilla. Katsotaan sitten, että pääseekö Nelson kisaamaan vielä tämän vuoden puolella vai startataanko vasta tammikuussa.

tällaiset kontaktit sitten kisoissakin, kiitos!

(kuvat E. Teräväinen)

Kyllä isä osaa

2010-10-26T21:42:00.000+03:00

Ihana Ruusa-täti tiedusteli kesällä, olisiko Nelson kiinnostunut päiväkahviseurasta - ja tottakai Nelson oli. Ruusan juoksujen parhaat päivät ja meidän näyttelymatka Tanskaan osuivat kuitenkin harmittamasti yhteen ja niinpä Ruusa vieraili myös toisen nuoren herran (tarkemmin ottaen Nelsonin-serkkupojan Kimin) luona. Nelson ehti myös onneksi treffaamaan Ruusaa - itse asiassa tunti sen jälkeen kun laivamme oli satamassa ja näin tehtiin rodun ensimmäinen kaksoisastutus Suomessa.

Marmalade´s kennelin J-pentue syntyi 27.8.2010 (yksi uros ja kaksi narttua). Viisiviikkoisina pikkuisista otettiin poskisolunäytteet ja pentujen isä varmistui reilu viikko sitten. Nelson veti tässä sitten pisimmän korren ja kaikkien kolmen pennun suonissa virtaa Smokkimiehen verta.

Marmalade´s Joy of Life

Marmalade´s Jubilee Diamond ja Marmalade´s Jack of Hearts

Varpajaisia (=sonninsuteja ja maksalaatikkoa) Nelson sai juhlistaa itsekseen kotona, kun Maya oli mökkireissulla. Muuten Nelson jatkaa nuoren miehen elämäänsä erittäin huolettomasti ja välittämättä tuon taivaallista jälkikasvustaan... Lapsukaiset ovatkin jo nyt uusissa kodeissa ja niistä varmasti kuullaan vielä - olivat ne niin lupaavia monella tapaa.

(pentujen kuvat: Kennel Marmalade´s)

Mayan näyttelyuran avaus

2010-10-04T09:17:00.000+03:00

Sunnuntaina vietettiin pitkä päivä Showlinkin uudella hallilla Lohjalla. Maya oli ilmoitettu ensimmäiseen pentunäyttelyynsä ja edusti yksin siellä heelereitä. Aikataulut oli pahasti myöhässä ja usean tunnin odottelun jälkeen oli sekä koira että emäntä jo vähän uupuneita, mutta ihan kivasti siellä kehässä kuitenkin meni. Maya sai kunniapalkinnon ja valikoitui siten automaattisesti ROP-pennuksi.

Tuomari Nina Jangerin arvostelu: 6 kk ikäinen varsin hyväntyyppinen narttupentu, jolla oikea ilmeinen pää. Erinomainen eturinta ja rungon vahvuus. Oikeat mittasuhteet. Liikkuu ikäisekseen varsin hyvin. Reipas esiintyminen. On tässä vaiheessa hieman takakorkea.

Ryhmäkehässäkin käytiin pyörähtämässä hakemassa vähän kokemusta. Sieltä päästiinkin sitten jo ensimmäisten joukossa pois.

Viime viikkojen aikana on ehditty myös mm. aloittaa agilityn hallikausi ja nähdä kavereita yhteislenkeillä. Maya ja Nelson olivat myös Kauniaisissa hoidossa muutaman päivän. Ja siellä Maya oli saanut jopa Hairy-Hannan kanssaan leikkimään. Tämä ei vielä ole Nelsonilta onnistunut eikä ilmeisesti kovin monelta muultakaan...

Maya ja Hanna leikkivät Vihdissä Piiskun luona

Nelson taas pääsi Piiskun luona esittelemään naisille agilitytaitojaan

(Kuvista taas kiitokset Eevalle!)

Jokaiselle jotain...

2010-09-02T22:08:00.000+03:00

Pablo - agilityä melkein kyllästymiseen asti

Pablon kanssa kisattiin pitkästä aikaa parisen viikkoa sitten oman ja naapurikylän seuran yhteiskisoissa. Olin ilmoittanut Pablon kolmelle radalla - yksi hyppyrata ja kaksi agilityrataa. Tuomareina Henri Luomala ja Ritva Herrala. Tavoitteet kyllä täyttyivät - saimme ensimmäistä kertaa tuloksen ja itse asiassa kahdelta radalta.

Ensimmäinen rata, joka oli hyppäri, oli ehdottomasti paras. Pablolla riitti vielä virtaa ja rata suoritettiin ihan hyvin alle ihanneajan. Virheitä viisi - ohjasin sen huolimattomasti kepeille ja se aloitti väärästä välistä. Toinen rata oli jo takkuisempi. Kieltoja tuli pari ja intoa riitti lähinnä suun aukomiseen, kuten alla olevista kuvista näkyy. Yliaikaakin tuli jonkin verran. Radalla oli kuitenkin pari ansakohtaa ja lähes kaikki muut koirakot tekivät radalla hyllyn. Vain kolme koiraa sai tuloksen ja tästä syystä mekin siis olimme palkintopallilla kolmannella sijalla.

Kolmannelta radalta tulin muutaman esteen jälkeen pois, koska Pablolla ei selvästikään ollut enää minkäänlaista kiinnostusta tai energiaa jäljellä. Siihen mennessä oli tullut jo useampi kielto, enkä halunnut pakolla viedä rataa läpi.

Tärkein oppi tältä päivältä oli siis, että Pablolle maksimissaan kaksi rataa per päivä - yksikin riittää. Se ei osaa paikan päällä rauhoittua juuri yhtään ja käy sen verran ylikierroksilla, että useammalle radalla ei riitä paukkuja. Se on kyllä kovin kuuliainen ja tekee kaiken minkä pyydän, mutta toooooosi hitaasti. No, jatketaan treenejä ja kohtahan Pablo saa jo kisareissuille Nelsoninkin mukaan.

Kuvia toiselta radalta:

kontaktit onneksi onnistuivat hienosti - tuomari seuraa tarkasti vieressä

Nelson - karjakoira paimentamassa lampaita

Viime viikon sunnuntaina herättiin aivan liian aikaisin ja suunnattiin Myheels-porukalla Rymättylään kokeilemaan paimennusta. Oli erittäin opettava ja antoisa päivä. Paikalla oli loppujen lopuksi seitsemän heeleriä - ja toiset koirista syttyivät heti ja toiset vähän hitaammin. Nelson ja siskonsa Siiri syttyivät lajiin kyllä saman tien.

Aamupäivällä tutustuttiin lampaisiin isommassa aitauksessa, missä ensin kokeiltiin lauman siirtelyä ympäri aitausta. Ensimmäisellä kierroksella koira oli ohjaajalla hihnassa ja kuljettiin lauman takana. Toisella kerralla avustaja piti koiraa kiinni ja ohjaaja kulki edellä paimensauvan kanssa ja ohjaili koiraa.

Nelson ja elämänsä ensimmäinen kosketus lampaisiin

Nelsonista löytyi heti ensimmäisellä kerralla ihan kiitettävästi paimennuspalikoita. Se selvästi tiesi, mitä sen piti tehdä. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että se säilytti ohjattavuutensa koko ajan, vaikka olikin todella innoissaan lampaiden parissa. Etenkin pyöröaitauksessa, mihin siirryttiin iltapäiväksi, se haki tasapainoa hienosti ja tuijotteli todella intensiivisesti lampaita ja piti ne hienosti koossa.

tiukka tuijotus

Pitää ehdottomasti päästä kokeilemaan tätä lajia lisää vielä myöhemmin!

Maya - pentukoulu ja kielikylpy samassa paketissa

Mayan kanssa aloitettiin viime viikolla pentukoulu Inkoossa. Kurssi on ruotsinkielinen eli ohjaajallekin vielä vähän lisähaasteita. Toistaiseksi kieli ei ole aiheuttanut ongelmia ja Mayallekin treenaaminen on ollut mukavan haastavaa seitsemän koiran ryhmässä. Ollaan harjoiteltu mm. luoksetuloa, sivulla istumista ja maahanmenoa.

Pentukoulun lisäksi Mayan kanssa on treenattu myös näyttelyesiintymistä. Ensimmäinen pentunäyttely onkin jo muutaman viikon kuluttua.

Epiksiä ja erkkareita

2010-08-19T10:02:00.002+03:00

Epikset

Päästiin sentään osallistumaan edes kerran tänä kesänä Lägin PihaCupiin. Viime viikolla kisattiin molempien poikien kanssa. Nelsonille kyseessä oli elämän ensimmäinen kisastartti - vielä toki möllinä. Ja hienostihan se menikin lähtöä lukuunottamatta, kun energiaa ja intoa on vaikka muille jakaa, niin lähdössä odottaminen on Nelsonille vielä vähän haastavaa... Paikallaanoloa on nyt treenattukin kisojen jälkeen lähes päivittäin. Itse rata meni hienosti, hyvällä ajalla ja ilman virheitä. Ja jopa niin hyvin, että Nelson voitti minimöllit.

Pablo kisasi kisaavien radalla ja tuli toiseksi. Rata oli muuten puhdas, mutta viimeinen rima tippui harmittavasti. Pablo ponnisti hyppyyn ihan liian kaukaa ja mätkähti suoraan riman päälle. Eli taas niitä hyppytekniikkatreenejä siis kehiin! Kontaktitkin oli vähän epävarmat - niitäkin pitäisi enemmän treenata. Tulevana viikonloppuna meillä on oman seuran viralliset kisat ja siellä startataan Pablon kanssa kolmella radalla, hui! Edellisistä virallisista kisoista onkin jo vuosi aikaa... Ehkäpä tätä kisatahtia voisi vähän kiristää.

Erkkari

Viime sunnuntaina oli heelereiden erikoisnäyttely Heinolassa. Itse vietin sunnuntain juhlien, joten Nelson piipahti näyttelyssä kasvattaja-Eevan kanssa. Nelson lähti jo perjantaina Eevan matkassa mökille. Alkuhämmennyksen jälkeen mökkeily oli mennyt hyvin.

Kohteliaana nuorena miehenä Nelson osallistui mökillä talonväen kanssa halkotöihin

Tuomarina heelereillä oli Englannista heelerikasvattaja Julia Swann. Nelson oli esiintynyt Eevan kanssa hienosti; tuloksena ERI ja junnuluokan voitto. PU-kehässä ei enää sijoitusta tullut.

Arvostelu on kyllä mukavaa luettavaa:

What a super lad! Full of himself. Super profile. Handled so well by owner, showing all the time. Lovely breed type, so well balanced. Lots to like of him. Super head with all things correct. Good lenght of neck. Correct shoulder placement. Deep chest with wellsprung ribs. Firm level topline. Correct hind quarters. Good bend of stifle. Feet well padded, short nails. Correct tailset. A lovely breed type.

(kuvat: E.Teräväinen)

Lomat on lomailtu

2010-08-09T11:07:00.001+03:00

Lomat on tämän kesän osalta ohi ja syksy saa tulla. Loman viimeinen osa vietettiin ihan kotimaassa pieniä reissuja tehden. Koirat pääsivät tapaamaan kavereita - niin kaksi- kuin nelijalkaisiakin.

Heinäkuussa oli Mayalla kolmen kerran minipentukurssi Heiluvassa Hännässä. Erittäin helteinen ilma vähän haittasi treenaamista - kumpikaan meistä ei ollut ihan täydessä iskussa kuumassa treenipaikassa, mutta hyvä kokemus kuitenkin. Harjoiteltiin ihan perusjuttua: kontaktin pitoa, seuraamista, istumista, jättämistä jne. Aikomus on syksyllä jatkaa vielä jollakin toisella kurssilla.

Poikien kanssa on käyty viikottain agilitytreeneissä ja myös niitä treenejä on ajoittain haitannut erittäin kuuma ilma. Nelson on kehittynyt mukavasti, keinu ei enää pelota ja keppitreenit on etenkin edenneet hyvin.

Keppejä ollaan treenattu omalla pihalla lähes joka ilta (tai monesti jopa yöllä helteen takia). Nyt menee jo kaikki 12 keppiä ihan itsenäisesti. 2x2 -metodilla keppien opettelu osoittautui oikein hyväksi valinnaksi, vaikka jossain vaiheessa meinasi usko loppua. Onneksi maltoin edetä tarpeeksi hitaasti ja pari kertaa palattiinkin vähän taaksepäin. Loppuvaihe meni kuitenkin yllättävän nopeasti ja noin viikossa siirryttiin kuudesta kepistä kahteentoista - ja ihan sujuvasti.

Heinäkuussa treffattiin myös muuta Myheels-porukkaa kasvattajan mökillä uimisen, saunomisen, hyvän ruuan ja erinomaisen seuran parissa. Maya osoittautui innokkaaksi uimariksi, kun taas Nelson piti mielummin vahtia kaukana rannalla ja keskittyi Piiskun hurmaamiseen.

nuorisojengi Nelson, Piisku ja Maya

uimaan mars!

Maya

Nelson pitää vahtia kauempana

Maya

Muitakin kavereita on ehditty nähdä. Mimmin luona kylässä:

Ja Hömpän luona Inkoossa:

Pablo 3v.

2010-07-05T22:45:00.000+03:00

Pablo juhlisti tänään synttäreitään herkutellen nakkimaksalaatikkokakulla ja riehuen sen jälkeen auringonpaisteessa Nelsonin ja Mayan kanssa.

Nuori neiti

2010-07-04T17:22:00.003+03:00

Maya on kasvanut hurjaa vauhtia. Ikää on nyt 15 viikkoa. Ensimmäiset rokotukset on saatu ja pentukurssi alkaa viikon päästä. Hampaita käytetään edelleen vähän turhan ahkerasti. Sisäsiisteydessä mennään pienin askelin eteenpäin. Neidin korvat nousivat pystyyn pari viikkoa sitten ja tuntuu, että pienestä pennusta kasvoi samalla nuori neiti.

terassi maistuu hyvälle...

vielä vähän matkaa isoveljien mittaiseksi

Tanska

2010-06-30T22:45:00.001+03:00

Juhannusviikon maanantaina pakattiin rinkka selkään ja suunnattiin Nelsonin kanssa Tanskaan. Matkalla mukana oli myös Eeva ja Jenni sekä Sari ja Martti. Matkan pääkohteena oli Herningissä World Dog Show 2010, mutta aikaa oli mukavasti myös perusturistijuttuihin. Juhannuskin tuli samalla vietettyä reissussa.

Matkustettiin Tukholmaan laivalla, sieltä luotijunalla Kööpenhaminaan ja sieltä vielä vuokra-autolla muutaman tunnin päähän Hovborgiin, missä asustimme. Matkat meni kaikkien koirien osalta todella hienosti.

Nelson luotijunassa Tukholman ja Kööpenhaminan välillä

Hotellimme sijaisi maalla kauniin luonnon keskellä ja oli juuri sopiva paikka koirien kanssa matkustaville. Paikalla oli myös paljon muita samaan näyttelyyn osallistuvia ja koiriin suhtauduttiin joka paikassa todella hyvin.

Nelson hotellin terassilla

Äiti ja poika purkavat energiaa näyttelyn jälkeen.

Jenni hotellin pihamaalla

Niin ja se näyttely. Tuomarina heelereillä oli Puolasta Andrzej Kazmierski ja koiria oli yhteensä 12. Etukäteen oli tiedossa, että näyttelyssä arvostellaan koirat erittäin ripeään tahtiin ja näin myös oli. Tuomari käytti todella vähän aikaa yksittäisiin koiriin. Kirjallisia arvosteluja ei saatu - ainoastaan laatuarvosanat. Nelson: ERI, JU1.

Nelson voitti siis junnuluokan saaden samalla Maailman Juniori Voittaja 2010 -tittelin. Heelereillä tittelit eivät ole virallisia, koska FCI ei rotua tunnusta eli viralllisen nimen eteen ei tuota titteliä tule. Näyttelytuloksissa kuitenkin tuo hieno titteli komeilee ja samaten myös osallistumisoikeus Cruftsiin on nyt lunastettu.

World Junior Winner 2010

Heelerileirillä

2010-06-14T16:07:00.000+03:00

Perjantaina pakattiin auto ihan täyteen koiria ja ihmisiä ja suunnattiin Punkalaitumelle heelerileirille. Matkaseurana meillä oli Kati ja Siiri. Vielä viikolla pähkäilin, että minkälaisella joukolla leirille lähdetään, mutta päädyin sitten ottamaan kaikki kolme mukaan ja hyvä niin - kaikille riitti puuhaa ja Pablo, jonka mukaanlähtö oli vähän epävarmaa, pärjäsi leirinäyttelyssäkin erittäin hyvin. Onneksi paikalla oli paljon ihania ihmisiä, jotka osaltaan auttoivat tämän lauman kanssa. Mayalle etenkin löytyi viihdyttäjiä. Pablokin pääsi onneksi lauantaina varakasvattajansa Tiinan kanssa kokeilemaan vieheen perässä juoksemista, kun emäntä oli leikkimässä pieneläinhoitajaa.

Perjantaina ohjelmassa oli Pertti Vilanderin luento ja hän myös "testasi" muutaman koiran. Lauantaina vieheen perässä juoksemisen lisäksi oli mm. heelerisuunnistusta ja illalla heeleriseikkailu, johon Nelson pääsi osallistumaan. Nelsonin kanssa meidän piti pujotella radalla tötteröiden ympäri mahdollisimman pian... ja ihan sujuvasti se nakkien kanssa meni. Etenkin jos vertasi kasvattajan ja Jenni-äidin suoritukseen. :)

Sunnuntaina oli vuorossa leirinäyttely ja tuomarina oli Susanne Nilsson Ruotsista. Koiria oli yhteensä 43. Nelson kisasi junnuluokassa ja Pablo avoimessa. Molemmat saivat ERIn ja sijoittuivat omissa luokissaan toisiksi. Paras uros-kehässä Eeva esitti Nelsonin. Nelson tiputettiin loppusuoralla pois, mutta Pablo sijoittui neljänneksi. Pablolle siis täsmälleen sama sijoitus kuin viime vuonnakin. Jos olisi etukäteen pitänyt arvata poikien sijoitukset, niin enpä olisi uskonut, että menee näin päin, mutta hyvä välillä näinkin.

Poikien arvostelut:

Nelson, eri, JU2

Juniorhane av uttmärkt typ. Uttmärkt huvud. Korrekta proportioner. Bra hals, stark ryg, bra ländparti. Välvinklad. Något lågställd. Uttmärkt ben och tassar. Tumtecken. Mycket bra temperament. Uttmärkt päls och färg. Välvisad.

Pablo, eri, AVO2, PU4

Hane av uttmärkt typ. Mycket vackert huvud. Uttmärkta öron och ögon. Vackert teckning. Mycket välkroppad. Uttmärkta ben ock tassar. Mycke goda vinklar fram och bak. Uttmärkt päls och färg. Bra svans och svansansättning. Rör sig mycket väl, gör heelerhopp. Trevligt temperament.

Mayaa ei jaksanut muiden esiintyminen kiinnostaa,

poikien palkintolelut sen sijaan kelpasivat

ROP-kehä olikin sitten "meidän jengille" juhlaa. Nelsonin äiti Jenni valittiin - kuten viime vuonnakin - rotunsa parhaimmaksi ja Martista tuli VSP. Jee!

Pentutreffit

2010-06-10T23:25:00.000+03:00

Maya pääsi pari päivää sitten leikkimään hieman vanhemman pihakoiran pennun kanssa. Hyvin tulivat tytöt juttuun ja vauhtia riitti.

Tänään käytiin kaikkien kolmen kanssa silmätarkastuksessa. Ja onneksi saatiin hyviä uutisia!

Nelsonilla oli terveet silmät ja nollan polvet. Myös Mayan silmät olivat kunnossa. Pablolla tilanne oli pysynyt ennallaan eli lasiaisvuoto oikeassa silmässä ei ollut muuttunut suuntaan eikä toiseen. Vasen silmä sillä on edelleen terve.

Lohjan ryhmänäyttely

2010-06-07T09:45:00.000+03:00

Sunnuntaina pyörähdettiin Nelsonin kanssa taas kehässä - tällä kertaa kotiyleisön edessä Virkkalan urheilukentällä. Ja hienostihan pikkumies taas suoriutui...

Tuomarina Elena Ruskovaara:

Terhakka ja ryhdikäs, mittasuhteiltaan oikea, rungoltaan vielä aika solakka uros. Erinom. ilme ja ilmeikkäät korvat. Erinom. pään mittasuhteet, vähän poskia. Eturinta saa täyttyä. Tarpeeksi voimakkaat etu-, tyypilliset takakulmaukset. Hyvin kiinnitt. oikea-asentoinen häntä. Varsin yhdensuunt. etu- ja takaliikkeet. Erinom. ylälinja myös liikkeessä. Askelpituus on oikea. Voisi käyttää takaosaansa ponnekkaamminkin liikkeessä. Kiva reipas käytös. Hyvin treenattu esiintyminen.

ERI, JU1, PU1, ROP, sert

Epätasainen ruohokenttä asetti vähän haasteita liikkumiselle, mutta muuten Nelson jaksoi taas hienosti. Nyt on siis kaksi sertiä jo kasassa. Toivotaan, että Nelsonin hienosti pentunäyttelyistä asti jatkunut putki kestäisi vielä kesänkin koitoksissa. Muutamassa näyttelyssä on tarkoitus vielä pyörähtää - seuraavana epävirallinen leirinäyttely heelerileirillä tulevana viikonloppuna.

Näyttelyn jälkeen käytiin nukkumassa hyvin ansaitut päiväunet ja suunnattiin vielä Inkooseen pienimuotoisiin agiharkkoihin. Nelson treenasi vähän lähtöä ja keinua, mikä on vieläkin vähän epäilyttävä este.

Maya taas pääsi ihmettelemään esteitä. Tarkoitus oli hieman kokeilla, mitä neiti on putkesta mieltä. No, ennenkuin avustaja oli ehtinyt edes paikoillleen, oli Maya jo juossut putken läpi. Pari kertaa se on juossut omalla pihalla pienen putken Nelsonin perässä eli ihan tuttu juttu jo, tuumasi Maikki... Se, että siitä sai vielä makkaraa, oli kiva yllätys.

Nelson 1v.

2010-06-04T09:20:00.006+03:00

Nelson täyttää tänään vuoden. Siiri-sisko kävi jo eilen moikkaamassa Nelsonia ja Mayaa ja juhlimassa synttäreitä. Tarjolla oli maksalaatikkonakkikakkua. Siiri tosin vahti linjojaan ja Maya ja Nelson ahmivat Siirinkin kakun.

Nelson ahmii, Siiri haistelee

Jos ei kakku molemmille maistunut, niin leikkiminen ja riehuminen kuitenkin onnistui vallan mainiosti. Mayakin pääsi välillä mukaan sekoilemaan. Siiri tosin ilmoitti aika selvästi leikkivänsä mielummin velipojan kuin pikkukakaran kanssa.

Lopuksi oli aikaa myös poseerata

--------------------------------------------------------------------

Maya on kotiutunut oikein hyvin. Pari kertaa on käyty agilitykentällä ja paikallisessa Mustissa ja Mirrissäkin on vierailtu jo useampaan otteeseen. Neiti kasvaa huimaa vauhtia ja suhtautuu edelleen tosi reippaasti uusiin paikkoihin ja tilanteisiin.

Nelson on opetetellut uutta rooliaan perheenpäänä, nyt kun Pablo asustelee pääsääntöisesti "mummolassa". Nelson ja Maya ovat jo parhaimmat kaverukset - hurja vauhti päällä koko ajan. Välillä kuitenkin Nelsonista taitaa olla kiva päästä yksin lenkkeilemään tai Pablon kanssa riehumaan ilman pikkukakrua ja sen teräviä hampaita.

Nelson ja Maya

Maya

2010-05-25T20:10:00.000+03:00

Pablo haettiin aikoinaan kotiin samasta kaupungista, Nelson haettiin kasvattajan mökiltä parinsadan kilometrin päästä, kolmatta sankaria pitikin sitten lähteä hakemaan oikein lentokoneella. Viime lauantaina suunnattiin Eevan kanssa Englantiin - lyhyelle, mutta sitäkin mukavammalle reissulle. Eilen kotiuduttiin ja meille muutti elämää ihastuttamaan pieni heelerineito Maya (Bellsmond Princess Myheels).

Oltiin Suomessa vasta yöllä ja päästiin aika myöhään nukkumaan, kun piti ensin tutustua uuteen kotiin. Tänään sitten päästiin tutustumaan isoveljiinkin. Tapaaminen meni ihan odotetusti - molemmat ottivat pienen prinsessan oikein hyvin vastaan. Etenkin tuntuu, että Nelson kasvoi hetkessä huimasti - pikkupojasta huomaavaiseksi isoveljeksi, joka osaa lähes aina leikkiä kauniisti pikkuisen kanssa. Pari kertaa on Nelsonilla mennyt vähän liian iso vaihde päälle. Maya tosin ei ole ollut tästä moksiskaan - emäntää vaan on välillä vähän hirvittänyt kaksikon leikit.

Maya kasvattajansa kanssa Englannissa

Maya ja veljensä Jackson

Viimeiset leikkihetket Englannissa

Matkalla lentokentälle pysähdyttiin ihmettelemään Stonehengeä

Kotona aloitettiin puutarhatyöt

Nelson ja Maya

Heelereiden uimapäivä

2010-05-16T20:15:00.002+03:00

Tänään suunnattiin poikien kanssa heeleriyhdistyksen järjestämään uimapäivään Hyvinkään koirauimalaan. Matkaseurana oli Pablon äiti Easy ja emäntänsä Tiina. Tiina opasti myös kaikkia osallistujia hieronnan saloihin. Ja kaikki koirat saivat uinnin jälkeen palauttavan hieronnan.

Pablo oli uimassa ensimmäistä kertaa, Nelsonille tämä oli jo toinen kerta. Pablo taisi silti olla jopa vähän reippaampi ja innokkaampi. Pablo ui ensimmäisessä ryhmässä äitinsä Easyn kanssa.

äiti ja poika vieretysten

Easy odottelee vuoroaan

Kyllähän tämä sujuu ilman liiviäkin, tuumaa Pablo.

Pablon viimeisen uintikierroksen jälkeen uittaja totesi, että ei enää pysynyt Pablon vauhdissa mukana. Pablo tyypillisesti tekee täysillä kaiken mihin ryhtyy.

Nelson selvästi muisti mistä uimisessa oli kyse ja ui ilman apua lähes alusta alkaen. Ilman liiviä uiminen olikin sitten vähän hankalampaa. Uintitekniikka oli vähän hakusessa ja takapää oli paljon etupäätä syvemmällä. Tämä ei kovasti haitannut ja tosi nopeasti Nelsonkin kiisi eteenpäin.

Nelsonin ja Nakin uintikilpailu

Nelson maalissa

Salon ryhmänäyttely

2010-05-09T17:38:00.000+03:00

Äitienpäivän aamuna suunnattiin taas näyttelyyn - pitkästä aikaa tosin eri koiran kanssa. Pablo pääsi siis pitkähkön tauon jälkeen pyörähtämään kehässä. Näyttely oli ulkona ja sää ei ihan suosinut. Pablo esiintyi kuitenkin ihan kiitettävän hyvin. Pablon liikkuminen on ulkonäyttelyissä ollut vähän epätasaista - niin nytkin. Muuten se esiintyi ihan hyvin ja yllättävän rauhallisesti. Pablo sai EH:n ja sijoittui toiseksi - tai viimeiseksi, miten sen nyt ottaa, kun heelereitä oli paikalla vain kaksi. :)

Tuomari Irina Poletaevan arvio:

Very good type, correct size and body proportions, muzzle could be a bit longer and stronger under the eyes. Correct dentition, good neck, level topline, correct tail, excellent forechest, excellent front angulations, a bit too straight in knee, could have better movement. Lovely temperament. Markings on the head and forechest could be brighter.

Kyllähän tuosta arviosta Pablon ihan hyvin tunnistaa.

Jatkossa Pablo pääsee taas keskittymään täysillä agilityyn. Lägin kesäkauden ryhmät starttaavat ensi viikolla ja pojat treenaavat jatkossa siis samassa ryhmässä - vauhtia ja vaarallisia tilanteita luvassa siis tuplasti enemmän. Lägin treenien lisäksi on tarkoitus käydä treenaamassa agia vielä vähän Inkoossakin Canidaen treeneissä...

Nelsonin näyttelyura jatkuu kesäkuun alussa Lohjan ryhmänäyttelyssä eli omissa "kotikisoissa". Ja sitä seuraavana viikonloppuna heelerileirillä molemmat pääsevät taas kehään.

Lahden kv-näyttely

2010-04-24T18:51:00.001+03:00

Suunnattiin aamulla Nelsonin kanssa Lahden kv-näyttelyyn. Matkaseurana oli Kati ja Siiri. Nelsonille ja Siirille tämä oli ensimmäinen virallinen näyttely kahden pentunäyttelyn jälkeen.

tuomari Annukka Paloheimon arvio Nelsonista:

Erinomainen tyyppi. Erinomainen pää ja ilme. Hyvät korvat. Sopiva luusto. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä väritys. Hyvä karva. Liikkuu hyvin. Kauniisti esitetty.

ERI, PU1, ROP, sert

Ei olisi siis paremmin voinut virallinen näyttelyura alkaa. Siirikin sai hienosti EH:n.

Ruusukkeiden lisäksi Nelson sai palkinnoksi uuden possulelun, jonka tuhoaminen alkoi heti kun päästiin kotiin.

Kevättä rinnassa

2010-04-18T17:46:00.002+03:00

Lumet on sulaneet vauhdilla ja lenkeistä on päästy nauttimaan mukavassa auringonpaisteessa.

lentävä Pablo

Olen jo luopunut toivosta, että pihallamme joskus kasvaisi kaunis nurmikko. Oma vika se kai on, kun heti lumien sulattua kannettiin kepit ulos ja aloitettiin treenit. Etenkin Pablo pöllyttää multaa kiitettävästi tehdessään keppejä ja etenkin kiitäessään palkaksi saamansa pallon perään.

Pablo vauhdissa

Nelsonin kanssa on aloitettu keppien opettelu 2x2 -metodilla. Aloitettiin jo vähän treenausta Heiluvan hännän agilitykurssilla ja kotona on ahkerasti jatkettu. Olen lueskellut Susan Garrettin ohjeita ja yritän edetä mahdollisimman rauhallisesti, jotta keppien oikea suoritustapa jäisi kunnolla Nelsonin päähän. Ja mikäs kiire tässä onkaan, Nelson on kisaiässä vasta ensi talvena...

Pihan väriläiskät

Tässä vielä yksi syy siihen, miksi pihalla ei mikään kasva...

Uimassa

2010-03-28T16:25:00.000+03:00

Aamulla pakattiin reppuun eväät, pyyhkeet ja uimalelut ja suunnattiin Myheels-porukalla Hyvinkäälle koirauimalaan. Mukana polskimassa olivat Nelsonin lisäksi: Jenni-äiti, Siiri-sisko, Martti, Piisku ja Pontus.

Jenni näytti muille mallia ja uikin koko puolituntisen ilman avustusta. Muiden koirien apuna oli uittaja, joka sai kaikki koirat hienosti uimaan, vaikka kaikki taisivat olla vedessä ensimmäistä kertaa. Uinnin jälkeen jäätiin vielä kahville ja koirat saivat purkaa loput energiat leikkimällä. Uittajan kommentti: "koirat ovat varmasti tämän jälkeen väsyneitä" jäi Nelsonilta varmaan kuulematta. Kotimatkalla kyllä uni maittoi, mutta kotona riehuttiin Pablon kanssa taas ihan täysillä. Jonkin verran uinti kyllä taisi tuntua lihaksissa, kun auton takapenkille ei oikein olisi omin voimin jaksanut hypätä...

Nelson odottelee vuoroaan

Siiri vielä vähän epäröi

Jenni ja Piisku tarkkaavaisina

Jenni

Piisku ja Siiri

Nelson

Martti ja Nelson

Martti ja Nelson maalissa

Nelson ja sunnuntaiaamut

2010-03-07T20:02:00.005+02:00

Sunnuntai on ainoa päivä kun kello ei ole soimassa ja ei ole kiire minnekään. Joskus olisikin oikein kiva sunnuntaiaamuisin ottaa rennosti. Pablo on tämän jo ymmärtänyt, Nelson ei ihan vielä...

"Nyt riittää se lehden lukeminen. Tässä olis tällainen."

"Mitäs nyt on mielessä?"

"Yy, kaa, koo..."

"...hyökkäykseen"

"Palvelija, ovi auki. Tahdon ulos!"

"Hetken kun tässä odottelen, niin tulee joku jota voin haukkua..."

Viikonloppu on muuten mennyt lähinnä treenatessa. Tuon murkun kanssa treenaaminen on vähän vaihtelevaa - vai olisiko niin, että Nelson on jo valinnut lempparilajinsa... Eilisissä Heiluvan hännän treeneissä oli keskittymiskyky lopuksi vähän kateissa. Alku meni hyvin, mutta sitten alkoi ympäristö kiinnostaa enemmän. Etenkin kun Jenni-äiti oli saapunut paikalle kasvattajan kanssa. Ja ihana Piisku-neitikin oli mukana. Ja toki myös Siiri-sisko...

Tänään oli agilitykentällä vähän eri ääni kellossa. Intoa riitti ja muut koirat ympärillä ei häirinneet yhtään. Saatiin apua treeneihin ja tehtiin uutena esteenä pussia. Eipä montaa kertaa mennyt kun Nelson teki sen jo ihan itsenäisesti. Samaten takaaleikkaus putkeen sujui nyt hienosti - viime kerralla se vielä takkusi.

Pablon treeneissä oli aika haastava rata mm. paljon takaakiertoja. Vähän tietyt kohdat tökki, mutta onnistumisiakin oli. Pablo on kuulemma jo ihan kisavalmis. Lunastin tälle vuodelle kisalisenssin eli kyllä kai sitä pitää Pablon kanssa ainakin yhteen viralliseen kisaan uskaltautua mukaan, kun Nelson ei vielä tänä vuonna ole kisaikäinen.

3/4 vuotta

2010-03-04T14:18:00.001+02:00

9 kuukautta

7,5 kiloa täyttä lihasta

Ihanan hirveässä iässä...

Vielä hauskan pentumainen, mutta naapurin tyttöjen juoksut kiinnostaa jo yhtä paljon kun isoveljeä.

Innokas oppimaan uutta ja helppo harrastuskaveri, mutta välillä hemmetin itsepäinen ja korvat katoaa aina juuri sopivalla hetkellä.

Kukkulan kuninkaat

2010-02-28T22:09:00.000+02:00

Muutama päivä sitten kattomme puhdistettiin lumesta ja ihan kun siinä tömistelyssä ei olisi ollut tarpeeksi ihmeteltävää ja vahdittavaa pojille, niin takapihan maisemakin oli parissa tunnissa muuttunut radikaalisti. Lunta oli ennen tätä operaatiotakin ihan kiitettävästi, nyt sitä on jo ihan liikaa. Pojat ovat kuitenkin ottaneet tilanteesta kaiken ilon irti. Nelson oli tänään jo astelemassa lumikasan kautta naapuriin tervehdyskäynnille...

"Onkohan ruoka jo valmista?"

Viikonlopun ohjelmaan on kuulunut myös tokoilua ja agilityä. Lauantaina oltiin Nelsonin kanssa Heiluvan hännän puuhaklubissa ja treenattiin erilaisia tokoliikkeitä mm. sivulletuloa ja noutoa. Jostain syystä kukaan heelereistä ei suostunut edes ottamaan noutokapulaa suuhun eli noutotreenit jäi aika alkutekijöihin. Paikallaanolo ja sivulletulo sujui Nelsonilta jo aika hienosti.

Tänään oli vuorossa Pablon agilityteenit ja Nelson pääsi myös siinä sivussa treenaamaan. Pablon treeneissä oli mukava kieputus-rata. Putkeen irtoaminen oli jostain syystä tänään Pablolle vähän vaikeaa ja viimeisellä kierroksella sen hyppytekniikka taas oli mitä oli... Mutta muuten Pablo suoriutui treeneistä tosi hyvin. Intoa riitti ja kivaa oli!

Nelson pääsi kokeilemaan A-estettä sekä jatkettiin hyppyjen ja putken treenaamista. Kerrattiin myös eilisen päivän toko-juttuja ja etenkin paikallaanoloa.

Treenien ja pihalla riehumisen jälkeen on hyvä rauhoittua kisakatsomoon katsomaan olympialaisia:

Sairastelua osa 2

2010-02-16T19:13:00.002+02:00

Viimeksi iloitsin jo siitä, että pojat olivat parantuneet ja siltähän se näyttikin, kun kummallakaan ei ollut enää mitään oireita. Nelson kuitenkin aloitti yskimisen uudelleen juuri kun antibioottikuuri oli loppumassa. Eläinlääkärillä sillä todettiin keuhkoputkentulehdus. Uusi antibioottikuuri ja lisää lepoa. Nyt on toinenkin kuuri jo loppu ja ainakaan vielä oireet eivät ole tulleet takaisin eli toivotaan, että sairastelut olisivat nyt tässä.

Pari päivää Nelson oli normaalia vaisumpi ja yski aika rajusti, sitten olo helpotti ja energiaa löytyi taas. Pablo on ollut ihan terveenä ja Nelsonin pitäminen levossa onkin ollut taas aika haastavaa. Sairaslomalainen on taas keksinyt omaa viihdettä. Keittiön pöydälle on mukava kiivetä aina välillä katselemaan maisemia. Ja emäntään saa liikettä, kun oikaisee kävelemällä läppärin näppäinten päältä.

Sairaslomalainen nukkuu

"Miten kauan pitää vielä levätä?"

"Ja mitäs me syödään tänään?"

Sunnuntaina päättyi meidän kolmisen kuukautta kestänyt agilitytauko. Pablon kanssa aloitettiin uudessa ryhmässämme. Vähän jännitti, että miten Pablo hillitsee itsensä näin pitkän tauon jälkeen, mutta treenit meni oikein hyvin. Mitään ei ollut vielä ehtinyt unohtua. Treeneissä keskityttiin saksalaiseen käännökseen ja se olikin meille ihan uutta. Treeni sujui hyvin ja saatiin ihan hyvää palautettakin. Viimeisellä kierroksella Pablolta oli jo paukut loppu ja se ponnisti renkaaseen ihan liian kaukaa ja tipahti renkaan päälle ja ilmeisesti siltä lähti ilmat pihalle - se jatkoi rataa ihan reippasti, mutta köhi ja kakoi aika lailla matkalla. Tehtiin pari kertaa rengas uudelleen - eikä mitään traumaa onneksi törmäyksestä jäänyt.

Nelson oli myös hallilla mukana, mutta vaikka se vaikutti jo ihan terveeltä, varmuuden vuoksi ei vielä treenattu hirveästi sen kanssa. Kerran tehtiin putki ja kokeiltiin siivekkeiden kiertoa. Muuten Nelson kannusti Pablon treenejä iloisesti huutamalla kurkku suorana boksissaan. Yleensä se odottelee boksissaan ihan rauhassa, mutta agilitykentän laidalla tilanne on vähän toinen.

Luminen ja kylmä talvi jatkuu.

Pablo lähes hukkuu takapihan lumeen...

Levossa

2010-02-02T13:41:00.002+02:00

Kaksi energistä heeleriä + melkein pari viikkoa sairaslomaa levossa = mahdoton yhtälö

Sairaslomalla on:

painittu

leikitty (=tuhottu leluja)

löydetty uusia nukkumispaikkoja

herkuteltu

katsottu telkkaria

testattu uusia villapaitoja

Onneksi sairasloma on nyt ohi ja arki rullaa jo normaalisti. Pablo sai paikan Lägin sunnuntai-ryhmästä. Luovutin syksyllä Lägin treenipaikkamme pois Rakkibaarin treenien takia - onneksi saatiin nyt kevätkaudeksi paikka, niin on Pablollekin ohjattua tekemistä. Nelsonille taas on luvassa Heiluvan Hännän puuhaklubia ja pentuagilitya.

Sairaslomalla

2010-01-29T22:01:00.000+02:00

Tammikuu on kulunut erittäin nopeasti. Kahtena lauantaina ollaan käyty Heiluvan Hännän -tiloissa Pitäjänmäellä treenamassa näyttelyjä varten. Mukana on ollut iloinen joukko heelereitä. Ja niin mukavaa on ollut treenata yhdessä, että jatkamme samalla porukalla Heiluvan Hännän puuhaklubilla lauantaisin. Nelson on myös ilmoitettu Heiluvan Hännän pentuagilityyn maaliskuussa ja sinnekin on tulossa tuttuja heelereitä!

Nelson näyttelyharkoissa (kuva: E.Teräväinen)

Tällä viikolla on treenit jääneet väliin ja viikko on mennyt levossa - molemmat pojat ovat yskässä ja flunssassa. Pablolla tauti on ollut vähän pahempi ja kestänyt kauemmin. Antibioottikuuri on onneksi molemmilla auttanut ja yskiminen on jo lähes poissa. Tänään etenkin Nelson on ollut sitä mieltä, että nyt saisi sairastaminen riittää ja jotain kunnon tekemistä pitäisi jo olla. Valitettavasti pakkasta on niin paljon, että ulkoilut on kuitenkin vielä aika lyhyitä...

Nelson peiton alla lämpimässä

Ennen sairastumistaan Nelson ehti kuitenkin pyörähtää Turun KV-näyttelyssä viime viikolla. Tämä olikin viimeinen näyttely pentuluokassa - seuraavaksi kisataan jo aikuisten kanssa. Nelson sai kunniapalkinnon ja valittiin ROP-pennuksi. VSP-pentu oli Nelsonin sisko Siiri.

tuomari Kitty Sjongin (Tanska) arvostelu:
Goodhead. Correct bite. Well placed dark eyes & good shape. Well placedears. Strong neck, correct topline. Well set & carried tail. Wellangulated. Good bone & feet. Moves well for his age. Acceptablecoat condition. Good colour.

Nelson ja Siiri (kuva: E.Teräväinen)

Uusi vuosi, uudet kujeet

2010-01-04T09:59:00.004+02:00

Vuodenvaihde meni meillä erittäin rauhallisesti. Tehtiin päivällä pitkä lenkki ja vielä vähän ennen kuutta pienempi lenkki, muuten pysyttiin visusti sisällä. Pablo stressasi ilotulitteiden paukkumista aluksi, mutta rauhoittui nopeasti. Nelson ei välittänyt metelistä mitään ja molemmat nukkuivatkin melkein koko illan. Pari kertaa kävivät omalla pihalla pissalla - Nelson olisi siellä viipynyt kauemminkin, mutta emäntä komensi sisälle. Pablo säikähti viime vuonna kovasti rakettia, mikä lähti ihan meidän nenän edestä, enkä halunnut Nelsonille samanlaista kokemusta. Eikä Pablollekaan ollut onneksi kovin pahat muistot siitä jäänyt.

Uudenvuodenpäivänä päästiin taas sitten ulkoilemaan erittäin kylmässä säässä. Lenkillä pidettiin takit päällä ja omalla pihalla käytiin leikkimässä pienissä pätkissä.

Sunnuntaina Tiina kävi hieromassa Pablon. Ja pääsi Nelsonkin taas vähän kokeilemaan hierottavana oloa. Pablolta ei löytynyt suurempia jumeja. Olisikohan treenitauolla tähän jotain osaa? Tarkoitus on kyllä jatkaa agilitytreenejä hiljalleen nyt taas alkuvuodesta... Pitää vaan taas keskittyä enemmän Pablon hyppytekniikan parantamiseen. Omalla pihalla on ollut tarkoitus tehdä hyppytekniikkatreenejä, mutta ei se nyt oikein tuossa lumihangessa onnistu... Voi olla, että tammikuussa keskitytään vielä kuitenkin näyttelytreeneihin.

Pablo nauttii

aivonystyrähierontaa

Nelson seuraa (yllättävän) rauhallisena ja tarkkana Pablon hierontaa

Jouluiloa

2009-12-25T18:31:00.009+02:00

Jouluna ei ole kiire minnekään. Jouluna on aikaa hyppiä lumihangessa ja ihmetellä jäälyhtyjä, pelata pallolla, leikkiä uudella possulelulla ja syödä maksalaatikkoa.

Tino näyttää nuoremmille mallia...

Iloista joulua!

2009-12-21T21:37:00.004+02:00

Talvikelit

2009-12-20T11:21:00.002+02:00

Viime päivinä on ollut pakkasta ihan kiitettävästi ja pojatkin on välillä saaneet takit päälle lenkillä. Pahimmilla pakkasilla on etenkin Nelson nostellut tassujaan ja kävellyt välillä kolmella tassulla, mutta yleisesti pakkanen ei paljon ole lenkkeilyä haitannut.

Agilitystä on ollut taukoa jo muutaman viikon.Ollaankin viime aikoina lähinnä treenailtu sisällä erilaisia toko-juttuja ja vähän tulevaa näyttelyä varten. Molemmat pojat on ilmoitettu Turun näyttelyyn tammikuussa.

Emännällä on onneksi aika joustavat työajat ja arkisinkin on päästy valoisaan aikaan ulkoilemaan. Kameraa ei ole jaksanut kantaa mukana, kuvat siis kännykällä...

Nelson antaa Pablon etsiä ja kaivaa kepit lumen alta ja sitten nappaa ne Pablolta ja juoksee karkuun ja molemmilla on hauskaa...

Pikkujoulut Nuuksiossa

2009-12-05T17:32:00.004+02:00

Tänään suunnattiin aamuisella Nelsonin kanssa Nuuksioon Myheels-pikkujouluihin. Mukana menossa olivat Nelsonin lisäksi siskonsa Siiri, äitinsä Jenni, Martti sekä ihanat pienet pennut Piisku ja Pontus sekä Piiskun "isosisku" Tiku. Ihmisiä taisi olla tuplasti enemmän. Kävelimme mukavan pituisen reitin laavulle, missä paistettiin makkaraa, juotiin glögiä ja syötiin pipareita.

Nelsonin mielestä pikkuiset oli kiinnostavia ja niiden kanssa olisi ollut kiva leikkiäkin, mutta leikkiinkutsut taisivat olla vähän liian rajuja pikkuisille. Onneksi Siiri-siskosta löytyy aina sopiva taistelutoveri. Näillä kahdella olikin ihan omat jutut lähes koko retken ajan. Jenni-äiti kävi aina välillä rauhoittamassa tilanteen.

makkaranpaistoa

Siiri ja Nelson

Pieni Pontus tarkkailee Nelsonin ja Siirin touhuja

Nelson ja Siiri vaihtavat ajatuksia

Kiitos kaikille mukavasta päivästä!

Rento sunnuntai

2009-11-29T19:46:00.003+02:00

Pojat pääsivät tänään Tinon ja kumppaneiden luo viettämään rentoa sunnuntaita. Kuvista voisi päätellä, että on syksy, mutta kovasti se joulu jo lähestyy. Pihalta löytyy mukavan vetisiä, puoliksisyötyjä tennis- ja jalkapalloja...

Kotona otetaan rennosti, tuumaa Nelson:

Agilityä ja lihashuoltoa

2009-11-23T20:55:00.004+02:00

Lauantaina ajeltiin Vantaalle Agilityakatemiaan heelereiden agilitypäivään. Kouluttajana toimi Juha Orenius. Nelson treenasi penturyhmässä ja Pablo kilpailevien ryhmässä. Hallissa oli pehmeä hiekkapohja ja emäntäkin tunsi päivän jälkeen tehneensä jotain. Nelsonin kanssa ei vielä niin paljon päässyt juoksemaan, mutta Pablon treeneissä meinasi jo kunto loppua.

Nelsonin ryhmässä oli vanha tuttu Ruu-neiti ja kaksi muuta heelerityttöä. Onneksi ihanista tytöistä huolimatta Nelson keskittyi hienosti treeneihin. Tehtiin muutamaa hyppyä peräkkäin, putkea ja rengasta sekä kokeiltiin vähän muutamia ohjauskuvioita kuten valssia. Kouluttajalta tuli mukavasti kehuja. Nelsonista kuulemma huomaa, että se tykkää tehdä ohjaajan kanssa töitä ja irtoaa jo kivasti esteille. Sen verran Nelsoniakin ilmeisesti väsytti treenien jälkeen, että se jaksoi odottaa ihan kiltisti ja hiljaa (!) Pablon treenien ajan.

Pablon treenit menivät ihan ok:sti, mutta eivät mitenkään loistavasti. Pablolta oli jostain syystä puhti poissa tai sitten yksinkertaisesti pehmeä hiekkapohja ja yllättävän korkeat hypyt veivät kaikki mehut. Kun pidin narupallon kädessä ohjatessani, Pabloon löytyi uutta puhtia ja tehtiin rata ihan vauhdikkaasti läpi, mutta kun lelu meni piiloon, niin intokin loppui ja vauhti hidastui todella...

Aloin myös epäilemään, että Pablolla saattaisi taas olla ongelmia takapäässä ja Tiina kutsuttiin heti tänään hätiin. Ja kyllähän niitä jumeja kiitettävästi löytyikin. Paljon kiitoksia Tiinalle hieronnasta!

Pablo ei kyllä aina pysy näin rentona...

Eikös tää jo riitä...

Nelson (tunnetaan myös nimellä KAIKKI MULLE HETI NYT) mököttää, kun Pablo saa kerrankin huomiota

Vihdoin Nelsonkin pääsi "hoidettavaksi"

Kaapelitehtaan pentunäyttely

2009-11-09T09:21:00.003+02:00

Nelson ja Siiri avasivat näyttelyuransa eilen Kaapelitehtaan pentunäyttelyssä. Nelson valittiin ROP-pennuksi. Eevan pitämistä näyttelytreeneistä on ollut tosi paljon hyötyä ja lentokenttävierailujen jälkeen ei Kaapelitehtaan hälinä ihmetyttänyt sisaruksia ollenkaan. Kehää kierrettäessä Nelson intoutui laukkaamaan muutaman kerran, mutta yleisesti esiintyminen meni hienosti. Pöydälläkin jaksettiin olla, vaikka emäntä ja tuomari keskustelivat pitkään hampaiden vaihtumisesta. Toinen kehäsihteeri totesi Nelsonista, että tuo voisi muuttaa meille... :)

Tuomari Tuula Savolaisen arvio: reipas 5kk:n ikäinen nuori uros, hyvä sukupuolileima & mittasuhteet, hyvä pää, hieman pitkät korvat, hieman kapea alaleuka, hyvä ylälinja, hyvänsyvyinen rintäkehä, rintalasta voisi olla pidempi, tasapainoinen raajarakenne, hyvä raajaluusto, ikäisekseen hyvä eturinta, hyvät käpälät, etuliikkeissä vielä löysyyttä, sivuliikkeessä reipas askelpituus, hyvä karvanlaatu

kuva: E. Teräväinen

Ensilumi

2009-11-05T15:44:00.003+02:00

"Ei tätä ollut vielä aamulla..."

Nelsonin tehoviikonloppu

2009-11-02T08:38:00.007+02:00

Nelsonilla oli kovasti ohjelmaa viikonloppuna, kun Pablo taas lähinnä rentoutui päiväunien ja metsälenkkien parissa.

Lauantaina oltiin porukalla taas treenaamassa ensi sunnuntain pentunäyttelyä varten. Seisominen menee ihan hyvin. Pöydällä ei pelota, mutta intoa on ehkä vähän liikaa. Käveleminen on vielä heikoin kohta - kun pitäisi päästä nopeammin eteenpäin...

Ensin poseerataan, sitten painitaan...

Sunnuntaina oltiin Haagan koirapuistossa heeleritapaamisessa. Nelsonin äidin ja siskon lisäksi paikalla oli yhteensä n. 15 heeleriä. Vauhtia riitti ja muutama yhteenottokin urosten välillä nähtiin, mutta Nelsonia ja Siiriä se ei onneksi häirinnyt.

Nelson

Nelson ja Ruuti

Siiri ja vierailija

(kuvat: E. Teräväinen)

Kehuja ja hyviä uutisia

2009-10-24T15:31:00.004+03:00

Pablon rallytokokurssi päättyi ja toistaiseksi jatketaan liikkeiden treenailua kotona ja keskitytään taas täysillä agilityyn. Nelsonin pentukurssi jatkuu edelleen ja olen ollut oikein tyytyväinen. Sopivasti erilainen kurssi kuin edellinen, ei pääse tylsistymään.

Tottelevaisuuden ja muiden koirankoulutusjuttujen lisäksi ollaan käyty läpi mm. koiran aktivointia ja viime kerralla käytettiin osa tunnista jäljestämistreeneihin lähimetsässä. Jokaiselle koiralle tehtiin pieni makkarajälki. Nelson tajusi jutun aika nopeasti. Olen piilottanut pojille makkaroita pihalla, mutta pitäisikin nyt kokeilla metsässä ihan kunnon jälkeä.

Viimeksi treenattiin myös ihmisten ohittamista ja ilmeisesti meillä meni ihan hyvin, kun meidän suorituksen jälkeen vetäjä totesi muille, että "nämä ovatkin treenanneet vähän enemmän". No, en nyt niin siitä treenaamisesta tiedä, mutta Nelson kyllä ottaa kontaktia tosi hyvin ja tuollaiset ohitusharjoitukset menee ihan kivasti, etenkin kun taskussa on vinkulelu ja kädessä makkaroita. :)

Eilen saatiin kovasti odotettu meili Englannista, kun poikien linssiluksaatiotestin tulokset tulivat. Nelson on terve ja Pablo on kantaja. Oikein hyviä uutisia siis! Pieni osa kantajista sairastuu ja toivotaan, että Pablo ei siihen joukkoon kuulu.

----------------------------------------------------

Tänään ollaan käyty metsässä pyörähtämässä, mutta muuten vaan löhöilty...

Treeniä treenin perään

2009-10-12T21:22:00.004+03:00

Muutama viikko on taas vierähtänyt erinäisten treenien parissa. Pablo on päässyt rallytokoilemaan ja agilityyn, Nelson taas pentukurssille ja näyttelytreeneihin. Treenien lisäksi ollaan mm. juostu karjalohjalaisilla pelloilla ja ihmetelty ja puhistu kyläpaikan kissalle. Lohjanharjultakin on löytynyt vielä uusia lenkkimaastoja.

Pablon kanssa ollaan oltu muutaman kerran omien Rakkibaarin treenien lisäksi Lägin treeneissä "ostopaikoilla" ja kivaa ja tehokasta treeniä on ollut. Nelson on päässyt mukaan ihmettelemään hallia ja muita koiria ja toki myös vähän treenaamaan. Nelson on tehnyt mm. verkkokeppejä, putkea ja siivekkeiden kiertoja. Intoa lajiin löytyy ja etenkin lelun kanssa ollaan saatu jo kiitettävästi vauhtiakin.

Rakkibaarin pentukurssi alkoi viime viikolla ja eka tunti meni ainakin omasta mielestä hyvin. Nelson jaksoi keskittyä treenaamiseen hyvin koko tunnin, vaikka ympärillä oli paljon muita pentuja. Ja agilityesteetkin oli vielä kentän reunalla houkutteena. Kun minulla vähän silmä vältti, oli Nelson jo kiipeämässä A:lle. Huh huh. Ehkä ei ihan vielä... Ekalla tunnilla treenattiin mm. sivulla istumista, paikalla oloa ja kontaktin ottamista.

Nelson ja Siiri-sisko on ilmoitettu pentunäyttelyyn Kaapelitehtaalle marraskuussa ja se vaatiikin vähän etukäteistreeniä. Eilen suunnattiinkin suoraan Helsinki-Vantaalle treenaamaan Siirin, Jenni-äidin ja Martti-sedän kanssa. Paikka oli oikein hyvä näyttelytreeneihin - sopivasti häiriötä; ihmisiä, kuulutuksia jne. Nelson onneksi oli kiitettävän rentona koko ajan ja treenit menivät kivasti.

Kaksi vuotta sitten Pablo valittiin Kaapelitehtaalla ROP-pennuksi... Pieniä paineita pikkuveljelle. :)

Nelson poseeraa häntä heiluen
(kuva E. Teräväinen)

Luukissa

2009-09-26T17:43:00.004+03:00

Tänään käytiin ensin Pablon kanssa rally-tokoilemassa ja sieltä sitten ajeltiin Luukkiin lenkkeilemään Nelsonin Siiri-siskon ja kotiväkensä kanssa. Oli kaunis ja aurinkoinen päivä ja kierreltiin Luukin metsissä pari tuntia.

Siiri ja Pablo

Siiri

Sisarukset

Sisarukset tarkkailemassa

Nelson taitaa harkita uimaan menoa

******************************************************

Tällä viikolla saatiin valitettavasti huonoja uutisia. Pablon kanssa käytiin silmätarkastuksessa. Silmätarkastus on varmasti jokaiselle heelerin omistajalle aina jännittävä paikka ja nyt sitten valitettavasti pahin pelko toteutui. Pablolla on oikeassa silmässä pieni lasiaisvuoto. Vuoto on vielä mikroskooppisen pieni, linssi on paikoillaan ja toinen silmä vielä täysin kunnossa. Vielä tämä ei vaikuta elämään mitenkään. Säännöllistä seuraamista se kuitenkin vaatii. Toivotaan, että pysytään tässä vaiheessa pitkään. Pablo on kuitenkin vielä niin nuori ja toivottavasti monta monta hyvää vuotta vielä edessä...

Syksyisiä päiviä

2009-09-26T17:32:00.003+03:00

Tällä viikolla on saatu nauttia kauniista syyspäivistä.

Ralliuran aloitus ja treffejä

2009-09-19T18:26:00.007+03:00

Pablolla alkoi tänään rally-toko. Laji vaikuttaa mukavan rennolta, mutta myös haastavalta ja oikein sopivalta lisältä meidän harrastuksiin. Tehtiin pientä, helppoa rataa ja se meni ihan kivasti. Pablo jaksoi kivasti keskittyä koko tunnin, eikä muut koirat pahemmin kiinnostaneet. Pitääkin nyt kotona vähän treenailla liikkeitä ennen seuraavaa kertaa. Monia liikkeitä voisi myös jo treenata Nelsonin kanssa. Lajia on helppo treenailla missä vaan, kun esteitä ym. ei tarvita.

Tunnin päätyttyä hypättiin autoon ja huristeltiin Pitkäkosken koirapuistoon heeleri-tapaamiseen. Pablo sai jäädä huilaamaan autoon ja Nelson pääsi tapaamaan lajitovereitaan, joita olikin ihan kivasti saapunut paikalle. Mukana joukossa oli myös Nelsonin äiti ja sisko.

Sisko ja sen veli

Nelson pitää taukoa

Treffien jälkeen mentiin vielä vähän kyläilemään sukulaisten luo ja pojat pistivät sielläkin parastaan. Kotona on tällä hetkellä kaksi erittäin väsynyttä koiraa ja myös yksi väsynyt emäntä.

Syksyn harrastusaikataulut muuttuivat myös hieman, kun päätin luopua meidän Lägin treenipaikasta. Pablo treenaa nyt sitten agilityä Rakkibaarissa ja ostellaan välillä irtotunteja Lägiltä. Nyt jää sitten vähän enemmän vapaa-aikaa ja aikaa muillekin harrastuksille.

Kiireinen syksy tiedossa

2009-09-08T17:53:00.007+03:00

Syksy on kovaa vauhtia tulossa ja syksyllähän on tapana innostua uusista harrastuksista - niin meilläkin. Pablon kanssa aloitetaan parin viikon päästä rallytokokurssi. Laji on ihan uusi minulle. Kiva päästä kokeilemaan Pablon kanssa vaihteeksi jotain muutakin kuin agilityä. Kurssi on Malminkartanossa ja kestää kuusi viikkoa. Katsotaan sitten lokakuun lopulla, että jatkuuko meidän rallytokoilut vielä siitä.

Nelsonin pentukurssia on vielä kaksi kertaa jäljellä, mutta innokas omistaja on ilmoittanut kaverin jo seuraavalle pentukurssille. Olen ollut tyytyväinen Heiluvan Hännän kurssiin, mutta tuntuu, että treenausta olisi kiva vielä jatkaakin. Uusi kurssi löytyikin ihan kodin läheltä. Petteri aloittaa pentukurssin lokakuussa ja sinnehän meidänkin piti ehdottomasti päästä. Vetäjä ja paikka onkin jo tuttuja.

Pablollakin jatkuu agilitytreenit Petterin johdolla ja sen lisäksi meillä on vielä paikka Lägin treeneissä. Eli puuhaa riittää. Lägin treenit alkavat kyllä tuhottoman myöhään meille iltaunisille, mutta kiva päästä tutun porukan ja tuttujen vetäjien kanssa jatkamaan treenejä. Omista (koirattomista) harrastuksista on turha siis edes haaveilla tänä syksynä.

Syksyn ja talven treenejä silmällä pitäen kaivoin Nelsonille Pablon vanhan pentuaikaisen takin ja pitihän sitä kokeilla. Hetken aikaa takkia ihmeteltiin, mutta sitten pihalta löytynyt keppi vei voiton. Takki saa mennä kyllä vielä kaappiin hetkeksi aikaa odottelemaan.

Treffit

2009-09-07T08:42:00.003+03:00

Sunnuntai vierähti mukavassa seurassa Nelsonin pentutapaamisessa Kauniaisissa. Pablo kävi myös hieman kuokkimassa mukana. Sade piti onneksi taukoa päivällä ja tehtiin aluksi kunnon lenkki metsässä. Hanna-täti jäi kotivahdiksi, joten Pablo piti huolen siitä, että heidänkin sukuhaaransa tulee kunnolla edustetuksi ja kailotti alkumatkan kaikkien iloksi. Muuten lenkki meni kaikkien osalta hienosti, muutamaa ojassa uintia lukuunottamatta. Pennutkin jaksoivat hyvin mukana.

Jenni rientää katsomaan, että minkä aarteen lapset ovat löytäneet

Nelson ja Siiri vauhdissa

Siiri ja Pablo vauhdissa

Nelson ja Jenni

Ruoan ja pienten torkkujen jälkeen treenattiin pöydällä seisomista sekä näyttelyposeerausta. Agilityn saloihinkin ehdittiin hieman tutustua. Olin vienyt tapaamiseen meidän pienen putken. Nelsonin kanssa putkea onkin hieman jo harjoiteltu, mutta Siirikin meni jo kuin vanha tekijä.

Kotipihalla Nelson jaksoi juuri ja juuri kävellä autolta kotiin. Loppuilta menikin sitten unten mailla.

Leirillä

2009-08-31T08:44:00.006+03:00

Lauantaina lähdettiin kukonlaulun aikaan matkaan. Kohteena Punkalaidun ja siellä heelerileiri. Matkaseurana ja huonekavereina Pablolla ja Nelsonilla oli Nelsonin äiti Jenni ja Pablon täti Hanna. Pablolla oli sekä lauantaina että sunnuntaina ihan aikataulutettua ohjelmaa, Nelson oli muuten vaan mukana - tosin Nelson taisi saada kaikkein eniten huomiota.

Lauantaina oli agilitykoulutusta. Oltiin Pablon kanssa kisavalmiit-ryhmässä. Treenit meni aika lailla penkin alle. Pabloa ei kiinnostanut mikään. Ympärillä pyörivät nartut kiinnosti sitäkin enemmän ja muutenkin treenit meni lähinnä maisemien katseluun. Se pysähteli radalla ja kaarteli ihan miten sattuu. Eipä ole meillä tällaista ollut agilitykentällä varmaankaan koskaan. Lelu ei kiinnostanut - namit ehkä vähän, kaiken lisäksi meidän treenien aikana alkoi vielä kova sade. Tehtiin sitten pieniä pätkiä radasta ja yksittäisinä esteinä A:ta ja keppejä. Flyballia käytiin kokeilemassa vähän myöhemmin ja siihen sitten taas löytyi intoa. Samoin lenkkeily leirikeskuksen pelloilla sai taas hännän heilumaan. Ehkäpä Pablo on saanut viime viikkoina yliannostuksen agilitystä.

Nelson leikkii agilitykentän laidalla, muut kuuntelee ohjeita

Nelson ja Jenni-äiti tutustuvat leirikeskuksen lenkkimaastoihin

Nelson ja Jenni treenaavat sunnuntaita varten

Sunnuntaina oli leirinäyttely ja vähän kyllä mietitytti Pablon esiintyminen, kun se ei jaksanut agilityssäkään keskittyä, niin miksi sitten näyttelyssäkään... Leirinäyttelyssä oli n. 50 koiraa ja tuomarina toimi Eeva-Maija Lehtinen. Eeva-Maija on tuonut aikoinaan ensimmäiset heelerit Suomeen v. 1985. Hän piti meille erittäin kiinnostavan luennon lauantai-iltana heelereiden historiasta. Oli mielenkiintoista kuulla hänen näkemyksiään siitä, mihin heelerikasvastus Suomessa on mennyt ja minkälaisia heelereiden hänen mielestään tulisi olla.

Erittäin hienoa, että näyttelyssä oli kerrankin rodun läpikotaisin tunteva tuomari. Välillä heelereiden arvostelu alkaa sillä, että tuomari lueskelee rotumääritelmästä, että mikäs koira se tämä olikaan... Pablo oli urosten avoimessa luokassa ja yllätti kyllä käytöksellään. Olin tosi ylpeä! Se esiintyi hyvin ja malttoi seistä arvostelussakin pitkiä aikoja. Koskaan ei olla oltu näin isossa näyttelyssä tai näin pitkää aikaa kehässä. Kesän näyttelyissäkin oli vain muutama uros Pablon lisäksi.

Pablo sai arvosanan erinomainen ja sijoittui avo-luokassa toiseksi. Paras uros kehässä sijoitus oli neljäs. Eeva-Maijan arvio: Eritt. hyväntyyppinen. Kaunis suhteellinen rakenne. Kokoon nähden hyvä luusto. Kauniit värit. Esitetään ja esiintyy hyvin.

ROP-koira oli hienosti Nelsonin äiti Jenni. Jee!

Nelson pääsi näyttelyn jälkeen treenaamaan kehäkäyttäytymistä ja suoriutui siitä hienosti.

Kotona oltiin sunnuntai-iltana kahdeksan maissa ja kerrankin meiltä löytyi kaksi väsynyttä heeleriä.

Pentukoulu vol. 2

2009-08-26T21:01:00.006+03:00

Pentukoulu jatkui taas tänään. Olin tosi ylpeä Nelsonista - se jaksoi hienosti pitää kontaktia minuun koko tunnin ajan. Meidän vieressä treenasi uusi koira, joka ei viime kerralla ollut paikalla ja oli vähän ihmeissään kaikesta. Kaveri "jutteli" Nelsonille lähes koko tunnin ajan, mutta Nelson ei onneksi välittänyt siitä yhtään. Lopputunnista vietettiin pieni leikkihetki ja silloin onneksi naapurikin rentoutui ja kaikki leikkivät hienosti keskenään.

Treenattiin mm. hihnassa kävelyä ja jätä-käskyä. Pieneen ämpäriin laitettiin nameja ja koiran piti ohittaa ämpäri koskematta nameihin jätä-käskyllä. Nelson hoksasi tämän aika pian. Käveltiin siinä sitten ämpärin ympärillä ja Nelson tapitti minua, että "anna nyt niitä nameja, kun kierrän nämä toiset namit näin hienosti". Arjessa tämä jätä-käsky ei todellakaan vielä toimi. Se tuli todistetuksi ennen kurssia, kun tehtiin poikien kanssa pieni lenkki. Nelson löysi ihania jäniksen papanakasoja, joita se ei kyllä millään käskyllä tai houkuttelulla jättänyt rauhaan. Täällä kotimaisemissa ei tuollaisia herkkuja ole oikeastaan tullut vastaan, mutta Pitäjänmäen betoniviidakossa niitä olikin joka puolella.

Kurssilaiset yhdessä kasassa:

Pablo oli tällä kertaa mukana turistina. Tunnin jälkeen siirryttiin taas Siirin joukon kanssa ulos ja Pablokin pääsi moikkaamaan Siiriä. Tunnin autossa odottelun jälkeen Pablo tapansa mukaan päästi suurimmat höyryt ulos ja tervehti Siirin porukkaa äänekkäästi. Siiri ei tätä onneksi säikähtänyt ja Pablokin pääsi rauhoituttuaan tutustumaan Siiriin. Tapaaminen meni kivasti ja Siiri uskalsi vähän leikkiäkin Pablon kanssa. Sade ajoi meidät kuitenkin aika pian kotiin. Kotona jatkui taas tuttu iltahepulointi.

Osataan me rauhoittuakin:

Kisauran avaus

2009-08-22T17:42:00.004+03:00

Pablon virallinen kisaura avattiin tänään oman seuran kisoissa Lohjalla. Osallistuttiin sekä hyppy- että agilityrataan. Tuomarina oli Seppo Savikko. Molemmilta radoilta hylly, mutta olen kyllä kaiken kaikkiaan tyytyväinen meidän suorituksiin. Eka rata oli hyppyrata ja tein ohjausvirheen kun olisi pitänyt saada koira kiertämään hypyn takaa, mutta vein sen huonosti sinne ja Pablo hyppäsi esteen väärästä suunnasta. Agilityradan alkua odoteltiin pari tuntia ja päivä oli lämmin, joten Pablo oli jo vähän väsynyt ja se näkyi suorituksessa - ei ollut turhaa kiirettä. Kepit on Pablolla yleensä vahvat, mutta nyt se teki kaksi kertaa virheen kepeillä enkä enää kolmatta kertaa ottanut uusiksi eli siitä sitten hylly. Kontaktit osuivat kohdalleen, mutta kyllä niitäkin pitää vielä paljon treenata - sen verran tuurilla ne nyt onnistuivat. Olen tosi tyytyväinen, että osallistuttiin. Hyvää kokemusta jatkoa varten...Ehkä sitä seuraavalla kerralla jännittääkin vähemmän...

Nelson oli turistina mukana kisoissa ja pääsi aina Pablon huilatessa ihmettelemään menoa radan laidalle. Nelson oli ihan kotonaan ihmisten ja koirien keskellä ja hurmasi monta ihmistä valloittavalla olemuksellaan. Hovikuvaajamme kävi kameransa kanssa paikalla ja tuloksena mahtavia kuvia pikku-ukosta. Kiitos taas Jamppa!

(kuvat Jarmo Bark)

Kouluun

2009-08-20T08:59:00.004+03:00

Perinteisesti elokuun puolessa välissä alkaa koulu ja niin myös meilläkin. Nelsonilla alkoi eilen Heiluvan hännän pentukoulu Pitäjänmäessä. Samalla luokalla aloitti myös Siiri-sisko. Aapisen sijaan meillä on ahkerasti luettu Tuire Kaimiota ja uutta naksutinkirjaa. Ensimmäinen tunti keskittyikin naksuttimen käyttöön. Naksutinta on onneksi jo tullut käytettyä kotonakin eli sen ihmettelemiseen ei tarvinnut käyttää aikaa. Tehtiin muutama pieni treeni naksuttimen avulla ja ihan kivasti meni.

Pari asiaa jännitti etukäteen - tilassa oleva kokolattiamatto ja se, miten treenaus sujuu kun sisko on samalla tunnilla. No, molemmat huolet olivat turhia. Pissoja ei tullut sisälle ja siskoakaan ei juuri huomattu. Tunnin lopuksi pennut saivat leikkiä keskenään ja silloinkin Nelsonia kiinnosti enemmän muut (isommat) kaverit.

Jäätiin vielä pihalle seurustelemaan Siirin joukon kanssa ja kyllähän se leikki maistui sitten sisaruksillekin. Samaan aikaan toisella kurssilla oli 6kk:n ikäinen heeleriuros ja tämänkin suloisen pojan kanssa Siiri ja Nelson pääsivät tekemään tuttavuutta.

Optimistisesti ajattelin, että illalla väsyttää ja on rauha maassa pentukoulun jälkeen, mutta mitä vielä... Pienet unet autossa kotimatkalla ja taas riitti virtaa Pablon kanssa riehumiseen.

Nelson kasvaa kovasti ja kolmen kilon rajakin on ylittymässä - selvä kokoero oli jo havaittavissa Siirin ja Nelsonin välillä. Ja muullakin tavalla aikuistutaan... Nelson on nimittäin alkanut merkkailemaan ja nostamaan jalkaa. Jalka nousee vasta pari senttiä, mutta yritys on kova. Pablosta on selvästi otettu mallia. Iso poika :)

Rennosti

2009-08-04T19:08:00.005+03:00

Viimeinen lomaviikko käynnistyi eilen ja nyt onkin löhötty ja rentouduttu oikein kunnolla. Nelsonin kanssa on käyty ajeluilla (ukkeli viihtyy autossa omassa boksissaan jo loistavasti) katselemassa erilaisia paikkoja ja maisemia. Lähialueiden lenkkimaastojakin Nelson on päässyt koluamaan ahkerasti sekä Pablon kanssa että itsekseen. Yhteislenkeillä nappaan ukkelin välillä syliin - koko ajan kyllä harvemmin, koska Nelson on mielestään jo iso poika ja jaksaa samat lenkit kuin Pablokin. Nelson näyttääkin kyllä jo ihan isolta pojalta. Korvat nousivat viime viikolla kokonaan pystyyn ja painoakin on tullut koko ajan ihan kiitettävästi. Pyöreän pennun tilalle on tullut nuori heeleripoika.

Kuvia tämän päivän lenkiltä.

Pablo onneksi kaivaa kuoppia vain oman pihan ulkopuolella. Nelsoniin tämä tapa ei vielä ole tarttunut, vaan kotipiha on kaivettu täyteen pieniä kuoppia. Pablon tyylinäyte:

Nelson pitää taukoa...

Kesäpäivä Inkoossa

2009-08-01T18:02:00.005+03:00

Tänään suunnattiin Inkooseen seuraamaan Canidaen tokokoulutusta ja moikkaamaan tuttuja. Tiinan ja Tacon vuoro koulutuksessa oli vasta myöhemmin iltapäivällä, joten ensin ihana shelttiherra esitteli Pablolle ja Nelsonille kotimaisemiaan. Nelson ja Taco pääsivät ekaa kertaa moikkamaan ja kaikki sujui hienosti.

Mutta kaksi heelerin pentua olikin Tacolle jo välillä vähän liikaa. Kouluttajalla oli nimittäin mukana 11 viikon ikäinen heelerineiti Ruu. Nelson leikki Ruun kanssa yllättävän sivistyneesti, mutta toki perinteistä takaa-ajoa ja painimista nähtiin.

Nelson ja Ruu pääsivät aitiopaikalta katsomaan Tacon treeniä.

Agilitykentän reunalla

2009-07-30T20:10:00.005+03:00

Nelson on tällä viikolla ollut kolmesti agilitykentän reunalla ihmettelemässä menoa. Ei varmaan käy epäselväksi, että mitä kaavaillaan pienelle miehelle ykkösharrastukseksi. :) Maanantaina käytiin moikkaamassa kentällä kasvattajaa, eilen oli Pablon treenit ja tänään käytiin katsomassa Tacon & co treenejä. Samalla tehtiin metsälenkki kentän lähistöllä. Metsässä tuli hevonen vastaan eikä sekään ihmetyttänyt Nelsonia sen kummemmin. Kentän laidalla on ihmetelty erinäköisiä koiria ja paljon ihmisiä on käynyt Nelsonia ihailemassa ja rapsuttamassa - tänään tavattiin myös erittäin ihana pikkupoika, josta Nelson erityisesti tykkäsi.

Eilen meillä oli Pablon treeneissä mukava kieputusrata. Paljon hyppyjä ja yksi putki. Pablolla meni loistavasti. Se on nyt viikon jaksanut tosi kärsivällisesti pienen riiviön kanssa ja taisi olla tosi iloinen päästessään treeneihin ja se kyllä näkyi! Hyppytekniikasta oli kyllä taas puhetta - eli ei mitään uutta! :) Rata oli vielä tänäänkin paikoillaan ja tehtiin siitä muutama pätkä ja treenattiin kontakteja. Nelson treenasi sillä aikaa yksinoloa autossa.

Nelson on myös päässyt jo pariin eläinkauppaankin, kun ollaan käyty noutamassa ruokasäkkejä. Kiitos kasvattajan aktiivisuuden, meillä on ilmaista tai puoli-ilmaista penturuokaa 12 kiloa! Itseasiassa yhdestä pussista maksoin vähän - kaikki muut on olleet ilmaisia. Pojat syövät nappuloiden lisäksi aika paljon muutakin eli 12 kilon syömisessä menee Nelsonilla jokunen hetki. Terveisiä vaan Eevalle, ei täällä nälkä pääse yllättämään. :)

Ja ai niin, ei tarvitse ainakaan blogin nimeä vaihtaa. Kuten kuvasta näkyy, Nelsonillakin alkaa olla korvat pystyssä.

Sisko ja sen veli

2009-07-28T23:03:00.003+03:00

Nelson pääsi tänään moikkaamaan siskoaan Siiriä kasvattaja Eevan luo. Kivaa oli ja hurja vauhti päällä koko ajan. Nelson tosin sammui paljon siskoaan aikaisemmin.

Siiri puutarhurina

Kotiutumista

2009-07-25T20:55:00.003+03:00

Nelson on kotiutunut oikein hyvin, joten tänään siirryttiin kotimaisemista vähän laajemmalle ja käytiin kyläilemässä vanhempieni pihalla. Vieraassa paikassakin Nelson oli tosi reipas ja tutki paikkoja innoissaan - ainoastaan automatka ei ollut mieluinen. Tosin kotimatka meni jo paljon pienemmällä huudolla.

Ruoka maistuu jo paremmin ja yksinoloa ollaan harjoiteltu pienissä erissä. Tässä pienessä söpöläisessä asuu kyllä pienen pieni riiviö. Nelson käy viemässä Pablon nenän edestä luut ja lelut, myös hampaita käytetään todella ahkerasti - ihmisiin, Pabloon, huonekaluihin... Pablo on tänään muutaman kerran murahtanut Nelsonille - muuten Pablo on kyllä ollut vähän liiankin kärsivällinen tämän pienen miehen kanssa.

Pannan ja hihnan käyttöä on vähän harjoiteltu ja naksuunkin on jo tutustuttu. Pantaa Nelson on käyttänyt jo kasvattajan luona, mutta silti se on Nelsonin mielestä ihan tyhmä ja turha kapistus.

Illalla käytiin vielä naapurissa olevalla tyhjällä tontilla purkamassa loput energiat. Kaivettiin kuoppia ja etsittiin keppejä.

Nelson

2009-07-24T08:55:00.004+03:00

Eilen meillä oli suuri päivä, kun pieni heeleriherra Nelson (7vkoa) kotiutui. Nelson haettiin kasvattaja Eevan kesäpaikalta Kalkkisista. Parin tunnin kotimatka meni hienosti ja kotona odottikin innokas isoveli.

Nelson on tosi reipas pieni mies. Menee jo pihalla Pablon perässä ihan innoissaan ja Pablo on ihan haltioissaan uudesta kaverista. Ensimmäinen yökin meni hienosti. Muutaman kerran kuului pedistä piipitystä, mutta muuten nukuttiin ihan kunnon yö. Olin itse varautunut korkeintaan parin tunnin yöuniin. Ruoka ei vielä ole paljon kiinnostanut - on niin paljon kaikkea muuta kivaa.

Lenkillä

2009-07-20T17:47:00.004+03:00

Eilen Pablo sai ansaitun vapaapäivän hienosti menneen näyttelypäivän jälkeen, kun lähdin Eijan mukana katsomaan heelereiden erkkaria Heinolaan. Heelereitä oli Heinolan raviradalla yhteensä 39. Oli oikein mukava ja taas kerran kuuma päivä. Oli kiva taas nähdä niin paljon erilaisia mustia pötkylöitä samaan aikaan. Kimi ja Sawa oli ilmoitettu erkkariin. Kimi sai nuorten luokassa hienosti ERI:n ja Sawa H:n. Sawa on vähän pienikokoinen, mutta aivan ihana heelerineito. Sawa matkusti meidän mukanamme Lohjalle Eijan luo hoitoon.

Tänään oltiinkin Eijan ja koirien kanssa lenkillä. Mukana Miina- ja Ansa -partikset sekä Pablo, Kimi ja Sawa. Pablo ja Sawa ihastuivat oitis toisiinsa. Kimi pari kertaa muistutteli Pablolle, että "nämä ovat hänen naisiaan", mutta onneksi Pablo ei siitä välittänyt yhtään ja lenkki sujui poikien osaltakin oikein mainiosti. Kamera jäi kotiin, mutta kännykällä muutama kuva:

Ansa, Pablo ja Sawa

Kimi ja Miina

Kerää koko sarja

2009-07-18T18:23:00.007+03:00

Viimeisen kolmen viikon aikana onkin ehtinyt tapahtua - enkä mitään ole vielä saanut kirjoitettua tänne.

NÄYTTELYJÄ TEEMALLA "KERÄÄ KOKO SARJA"

Näyttelyitä on ollut kolme kappaletta - huh huh! Nyt kyllä saa taas hetkeksi riittää. Etenkin kun ulkonäyttelyt ruohikolla ei ole Pablon juttu. Se oli vaan taas päässyt minulta unohtumaan, kun innoissani ilmoittelin ukkelia näyttelyihin. Ainoastaan Lammilla oli tänään ihan lyhyeksi ajettu nurmikko, missä Pablo liikkuikin ihan hyvin, muualla on tullut moitetta liikkeistä.

Tämän kesän näyttelyt on olleet teemalla "kerää koko sarja". Kaikista kolmesta näyttelystä eri arvosana...

Harto Stockmari, Hyvinkää 5.7.09:
Erittäin urosmainen kokonaisuus, jolla oikeat mittasuhteet. Melko hyvä pää, joka saisi olla täyttyneempi silmien alla. Oikea purenta. Hyvä kaula ja runko, jossa hieman pitkä lanneosa. Takaraajat jäävät liikkuessa turhan paljon rungon alle. EH

Saija Juutilainen, Karjaa 12.7.09:
2 v. mittasuhteeltaan varsin hyvä nuori uros, jolle toivoisin lisää raajaluustoa, tiiviissä kunnossa, eturinta saa vielä kehittyä, kaunisilmeinen pää, hyvä purenta, kuono voisi olla täyteläisempi, kyyristää voimakkaasti selkää liikkessä, hyvä hännän kiinnitys, hyvä karvan laatu, tan väri voisi olla syvempi, liikkuu vielä lyhyellä askeleella, reipas luonne, tarvitsee aikaa. H

Lena Danker, Lammi 18.7.09
2v. ryhdikäs uros, jolla erinomaiset mittasuhteet ja aivan hurmaava luonne, oikea purenta, kaunislinjainen pää, erinomaisesti kulmautunut, hyvä runko, selkä ja lantio, sopiva luusto, liikkuu reippaasti hyvällä askeleella, ERI, PU2, sert (PU1 oli meidän onneksemme jo valio)

Karjalla oli tuomari ehdottomasti tiukin (mikä on toki erittäin hyvä asia) ja siellä yksikään heeleri ei saanut ERIä. Tänään Lammilla oli ehdottomasti paras päivä meille. Liikkuminen oli vihdoinkin sellaista kun se olisi saanut olla aiemmissakin näyttelyissä. Päivä oli kyllä erittäin kuuma ja pitkä, kun matkaseurana olleiden Tiinan ja Tacon vuoro oli heti aamusta kymmeneltä ja meillä taas myöhään iltapäivällä.

Kuva Hyvinkäältä

MÖLLIKISAT LAPPERSISSA

Ollaanhan me muutakin tehty kun juostu kauneuskilpailuissa. Viikko sitten lauantaina oli Siuntion Lappersissa mölliagilitykisat, missä tehtiin Pablon kanssa kaksi rataa - virallinen ja uusinta. Rata oli helppo, mutta tokihan helpolla radallakin saa aikaiseksi vaikka mitä ohjausvirhettä. Kolmas este oli putki ja ennakoin jo käännöstä seuraavalle hypylle niin, että vedin Pablon putken väärään päähään - tuloksena hylly. Uusintaradalla ei tullut isompia ohjausvirheitä, mutta kontaktivirheet tuli sekä puomilta että A:lta. Kontaktit onkin olleet tehotreenin kohteena viime treeneissä ja ovat varmasti vielä jatkossakin.

Lappersista saatiin kyllä todella hyvää kisakokemusta ja kaiken kaikkiaan olin erittäin tyytyväinen Pablon esiintymiseen radalla - se pysyi lähdössä loistavasti paikoillaan ja ei ottanut mitään häiriötä uudesta paikasta tai muista koirista.

Uskoisin, että kolme seuraavaa viikkoa tulee olemaan hiukan erilaisia... :)

Pablo 2 v.

2009-07-05T13:58:00.003+03:00

Tästä on kesällä 2007 lähdetty:

Tähän on kahden vuoden aikana päästy:

PALJON ONNEA 2-vuotiaalle Pablolle sekä sisaruksille Sallylle, Hipalle ja Hakulle!

(kolme viimeistä kuvaa: Jarmo Bark)

Mökkeilyä osa 2

2009-07-03T21:47:00.005+03:00

Lomailu jatkuu ja tänäänkin oli vuorossa mökkeilyä. Tosin vähän pidemmän ajomatkan päässä ja perillä odotti tällainen porukka:

Mökkeilyä

2009-07-02T20:50:00.004+03:00

Vietimme tänään mukavan mökkeilypäivän Karkkilassa - talviturkin heitti sekä koira että emäntä. Seurana oli pari ihanaa pikkuneitiä ja muutama aikuinen - pikkuneidit olivat kyllä Pablon suosikkeja... tai no, ehkä se uiminen oli vielä kivempaa...

Putkeen

2009-06-29T17:52:00.005+03:00

Tiina oli tehnyt kirppikseltä löydön ja ystävällisesti lahjoitti sen eteenpäin meille. Tarkoitus on kuulemma tehdä tulevasta pikkuherrasta - joka saapuu muutaman viikon päästä - putkihullu ihan alusta alkaen.

Pablon piti kuitenkin päästä testaamaan ja hyvinhän putkeen aikuinenkin heeleri mahtui.

Parin putkessa juoksukerran jälkeen pitikin jo mennä varjoon huilaamaan. Kivaahan se on että kesä vihdoin saapui ja aurinko paistaa, mutta treenaaminen on viime viikkoina ollut aika tylsää, kun seitsemän aikaan illallakin on vielä todella kuuma. Rakkibaarin treenit jäävätkin tämän viikon jälkeen kesätauolle, mutta Lägin treenit jatkuvat läpi kesän. Paljon vettä mukaan ja treeniä pienissä pätkissä...

Kirkkonummella

2009-06-10T15:36:00.003+03:00

Maanantaina oltiin Kirkkonummella möllikisoissa - päätettiin Rakkibaarin treeneissä, että vaihdetaan yksi treenikerta näihin kisoihin. Mineissä osallistujia taisi olla n. 25-30 ja me oltiin kymmenensiä.

Sekä virallisella kierroksella että uusinnassa oli hyviä ja huonoja hetkiä. Kummallakaan kerralla Pablo ei jäänyt lähtöön odottamaan, vaan lähti minun perään ja kiersi ensimmäisen hypyn - siitä siis eka kielto. Ilmeisesti uusi paikka ja hälinä häiritsi Pabloa kuitenkin vähän; kyllä se tähän asti paikallaanoloa ainakin hetken aikaa on jaksanut totella. Ekalla kierroksella saatiin vielä puomilta kontaktivirhe, muita virheitä ei sitten tullutkaan. Uusinnasta saatiin paperien mukaan nolla, vaikka mielestäni lähdöstä olisi pitänyt antaa kielto. Tuomarin ja minun mielestä kontaktit osuivat tokalla kierroksella, mutta kaverit yleisössä olivat vähän eri mieltä. :) Eli paljon paljon taas lisää kontaktien harjoittelua.

Ingå

2009-06-05T21:15:00.007+03:00

Pablon äippä & co (heistä lisää täällä) muuttivat hiljattain meidän naapurista kauas kauas Inkooseen. Pitihän sinne sitten lähteä katsastamaan paikkoja. Kivan kodin olivat löytäneet ja parasta tietenkin on naapurissa oleva agilitykenttä. Pablo ja Taco olivat tänään treenivuorossa.

Ollaan treenattu hiekalla, nurmikolla ja hallilla matolla, mutta ei vielä sepelillä. Nyt tuli sekin koettua. Kentälle on kuulemma tulossa hiekkaa eli ehkä tämä jäi ekaksi ja vikaksi kerraksi sepelillä. Alusta ei kyllä haitannut Pablon menoa yhtään. Treenattiin vähän sylikäännöstä, pakkovalssia, putkeen menoa "pimeästä kulmasta" sekä yksittäisinä esteinä rengasta ja kontaktiesteitä. Rengas oli taas vähän erilainen kuin mihin on totuttu, mutta ei sekään aiheuttanut suurta ihmetystä.

Meillä jäi keskiviikkona Lägin treenit väliin ja maanantaina oli niin kuuma, että ei oltu kumpikaan parhaimmillamme Rakkibaarin treeneissä, mutta nyt oli kyllä kiva treenata ja intoa oli mukana eikä sadekaan haitannut Pabloa eikä Tacoa ollenkaan.

Oli kivaa. Pabloakin hymyilyttää.
Rengastreeniä.

Välillä vähän leikitään.

Taco ja takaakierto.
Taco tähtää kontaktille.

Aurinkoisia päiviä

2009-05-30T18:50:00.006+03:00

Rakkibaarin treenit oli pari viikkoa tauolla. Tällä viikolla Petteri oli palannut maisemiin ja maanantaina treenattiin auringon paahteessa. Petteri oli vaihteeksi tehnyt ykkösen radan, missä oli pari valssausta ja muuten saatiin mennä aika lailla suoraa. Edellisissä treeneissä kun ei ole ollut yhtään suoraa pätkää ja ei kuulemma ole seuraavalla kerrallakaan. Mutta nyt päästiin menemään ihan vauhdikkaasti eteenpäin. Sää alkoi vaan vaikuttaa suoritukseen loppuvaiheessa - Pablo ei kyllä ole mikään auringonpalvoja. Seuraavalla kerralla treenit alkaa tuntia myöhemmin - toivotaan, että kenttä on jo varjossa.

Keskiviikkona treenattiin Lägin treeneissä - tällä kertaa Saaran johdolla. Päivällä oli satanut ja ukkostanut oikein kunnolla, mutta onneksi saimme treenata ihan hyvässä säässä. Treeneissä teemana oli kontaktit ja kepeille vienti. Targetin avulla kontaktit menee ihan kivasti ja kepitkin Pablo hakee jo hyvin, mutta vika keppiväli jäi melkein joka kerta suorittamatta... Hirveä kiire seuraavalle hypylle...

Tänään on ollut tosi helteinen päivä ja sen kunniaksi ollaan lähinnä löhöilty pihalla - harjulla käytiin pyörähtämässä pienellä lenkillä. (Tuli taas todistettua, että mitään riistaviettiä Pablossa ei kyllä ole, kettu sai paistatella päivää ihan meidän lähellä ja Pablo ei tainnut sitä edes huomata...) Aamupäivällä nautittiin rauhasta kun naapuruston lapset olivat todistuksiaan hakemassa. Iltapäivällä ei rauhasta ollut enää tietoakaan. Pablo on seurannut silmä kovana kun aidan takana leikitään sotaa vesipyssyillä ja aina silloin tällöin joku käy aidan luona katsomassa, että "mitä se ihana pieni koira nyt tekee ja leikkiikö se kohta tolla pallolla..."

Onneksi pihalta löytyy aina yhden heelerin kokoinen varjokohta:

Hierontaa ja lisää treeniä

2009-05-13T21:43:00.009+03:00

Tiina kävi hieromassa Pablon maanantaina. Takapää edelleen ihan jumissa - etenkin vasen puoli. Eikä kai mikään ihme, kun vasen takajalka aika harvoin koskettaa maata... Pidin Pabloa paikallaan laittialla ja rauhoittelin hieronnan ajan - sillä seurauksella, että omat selkävaivat taas muistuttelivat itsestään tosi kovasti. Ehkä olisi syytä varata itsellekin hieroja.

Sitten tähän päivään... Miten se paikallaan olo ja rauhoittuminen voikin olla niin vaikeaa?! Aina välillä kun Pablo pääsee radalle, käy se niin ylikierroksilla, että paikallaan olosta ei tule mitään. Tänään oli taas sellainen päivä. Toka kerta menikin sitten jo paremmin. Pitäisi kyllä harjoitella rauhoittumista ja kyllähän paikallaan olokin vaatii vielä treenausta. Ja kuulemma A:n ylösmenokontakti oli ihan hilkulla...siitä ei ole kyllä ennen tarvinnut huolestua.

Meitä käytiin taas kuvaamassa treeneissä - kiitokset kuvaajalle!

Uusi treeniryhmä ja äitienpäivän viettoa

2009-05-10T17:49:00.005+03:00

Tällä viikolla alkoi Lägin kesäkauden treenit. Vanhasta ryhmästä meidän kanssa samaan ryhmään oli siirtynyt Laku - muut olivatkin uusia tuttavuuksia kuten myös kouluttajat Tiina ja Saara. Mukavaa taas kuulla muiden ajatuksia meidän menosta ja katsella uusien koirakkojen treenausta. Jatkossa meidät jaetaankin kahtia - ihan hyvä, kun koirakoita on yhteensä 12, niin odotteluakin tulee aika paljon. Ekalla kerralla oli käytössä ihan koko kenttä laidasta laitaan - ja kun on viime aikoina totuttu treenaamaan hallissa ja Rakkibaarin radalla, niin nyt sai juosta taas vieläkin enemmän...

Äitienpäivän juhlinnan ohella kylässä kävi naapurin westie-tytöt. Pablo yritti kokonaisen minuutin ajan päästä tyttöjen suosioon - huonolla menestyksellä - toinen tytöistä odotti pentuja ja oli jo saanut miehistä tarpeekseen ja toinen ei muuten vaan ollut kiinnostunut nuoren miehen leikkiin kutsuista. Aika pian pallo kiinnosti tyttöjä enemmän...

"Oottekste mun kaa?"

"Antaa olla... Mihis se pallo jäi?"

Pihatöitä ja naamiaisia

2009-05-01T10:47:00.005+03:00

Viikko on taas vierähtänyt nopeasti. Maanantaina oli toiset Rakkibaarin treenit. Lisää pyörimistä ja valssaamista. Paikallaan olon kanssa oli vähän ongelmia. Yhdessä vaiheessa treeniä olisi pitänyt jättää koira kahden esteen taakse odottamaan. Pablo yrittää hivuttaa itseään eteenpäin ja jos ei sitä tee, niin ainakin takapuoli nousee maasta heti kun lähden eteenpäin. Kyllähän se sitten pienen muistuttamisen jälkeen taas alkoi sujumaan. Pitääpä taas mennä treenaamaan johonkin kodin ulkopuolelle tätäkin...

Muuten illat on menneet pihatöissä ja niissähän Pablo on todella avuksi. :) Kukkapenkin reunaan asennettiin pieni koristeaita ihan vaan ukkelin takia... Jos se pallo ei nyt niin helposti menisi sinne tulppaanien sekaan.

Vappuaattona meidät oli kutsuttu naamiaisiin. Ja tottakai Pablokin oli pukeutunut. Pablo oli urheilija.

Ja kuten kuvasta näkyy, niin Mustin ja Mirrin ale-korista hankittu t-paita olikin sitten naisten mallia ja kahden jalannoston jälkeen se olikin sitten jo ei-niin-juhlakunnossa. Asu riisuttiin heti valokuvien jälkeen...

Kivointa juhlissa oli kuitenkin Mimmi-labbis.

Rakkibaari osa 1

2009-04-20T21:39:00.002+03:00

Ensimmäiset Rakkibaarin treenit on takana. Kurssimme nimi on tavoitteellinen agilityryhmä ja tavoitteitahan riittää... Kisaamisen aloittaminen on se päällimmäinen tavoite. Tähän mennessä kisatuntumaa on saatu hallicupista.

Ensimmäinen treenikerta venyi lähes pariin tuntiin ja kun koiria on kolme, niin kaikki pääsivät ihan kunnolla treenaamaan. Pablon kanssa saatiin jo paljon hyviä vinkkejä. Radalla sai valssata monessa kohtaa ja niitä kohtia sitten hinkattiinkin... Ja minun pitäisi oppia ennakoimaan paremmin. Pablo meni tosi hyvin, mutta - niin kuin yleensäkin - ohjaaja tarvitsee vielä opettelua.

Pablosta kuulemma näkee, että se tykkää lajista kovin! Ja tottahan se onkin. Vähän mietin, että miten treenaus sujuu ihan uudessa paikassa, mutta hyvinhän se meni. Kun narulelu-pallo-yhdistelmä otettiin esiin ja suunnattiin radalle, niin kaikki muu unohtui - jopa naiset!

Ja kyllähän tämä ohjaajakin lajista tykkää. Odotan jo innolla seuraavaa kertaa!

Kevättä rinnassa

2009-04-17T21:01:00.004+03:00

Viimeiset talvikauden agilitytreenit oli keskiviikkona. Nykyinen ryhmämme ei jatka kesäkaudelle - vielä odotellaan tietoa, että mihin Lägin ryhmään pääsemme kesäksi. Maanantaina alkaa joka tapauksessa Rakkibaarin tehokurssi. Siitä varmasti lisää myöhemmin.

Keskiviikkona meillä oli pienet kisat viimeisen kerran kunniaksi. Eija oli tehnyt kivan radan, esteitä oli ihan mukavasti eikä paljon kiemuroita - sai juosta! Toka vika este oli rengas, jonka "ratahenkilöstö" oli unohtanut maxi-korkeuteen. Se aiheutti hieman hämmennystä meidän suoritukseen. Otettiin rata sitten vielä uudestaan, mutta siinä vaiheessa ainakin ohjaajalta meinasi jo kunto loppua. Aikamme oli kuitenkin sen verran nopea, että Pablo sai palkinnoksi isoimman possunkorvan. :) Korva on tosin edelleen syömättä - ai, miten niin nirso koira...

Tänään käytiin kyläilemässä Tinon ja kumppaneiden luona. Kaikki lumet oli sulaneet pihalta ja tennispallon perässä oli hyvä juosta. Välillä vähän treenattiin keppejä...

Pablo treenaa, Tino keskittyy palloon

Avajaiset

2009-04-14T22:04:00.004+03:00

Blogi on avattu. Jee!

Myös agilityn ulkotreenikausi on avattu. Käytiin tänään Pablon kanssa katsastamassa Lempolan kentän kunto ja hyvässä kunnossahan se oli. Treeni ei ollut kovin suunnitelmallista - muutaman esteen sarjoja. A:ta ja puomiakin piti testata, kun ne on hallikaudella jääneet vähän vähemmälle. Hallissa ollut inkoolaisten puomi on Pablon mielestä ollut vähän epäilyttävä, mutta nyt ei puomi ihmetyttänyt yhtään. Päinvastoin puomille ja a:lle juostiin täysillä ja yhtä täysillä tultiin myös alas - ihan kun kontakteja ei olisi ikinä edes opeteltukaan...Eli kontaktit taas tehotreeniin. Haaveilen omasta kontaktikapistuksesta...

Kentälle ei tullut kameraa mukaan, mutta iltalenkilltä muutama kuva.

Pablo on ottanut tehtäväkseen putsata Lohjan metsät kaikista ylimääräisistä oksista ja risuista. Ja helpointa on vaan syödä ne pois...